Keskustelut Metsänhoito Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 194)
  • Optimaalinen kiertoaika

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

  • Juniori Juniori

    Odotatteko että oksat alkaa karsiutumaan ennen ensiharvennusta vai laitatteko kuusikon harvennukseen vaikka elävää latvusta on lähes 100% pituudesta? Mitkä ovat tärkeimmät indikaattorit mitä tarkkailette kun päätätte ensiharvennuksen ajankohtaa?

    Visakallo Visakallo

    Ei oksien karsiutumista kannata pitää ensiharvennuksen varsinaisena kriteerinä, jos halutaan hyvää tulosta. Jos ollaan Etelä-Suomessa, ja maapohja ja mikroilmasto on kuuselle sopivaa, niin kyllä se ensiharvennus on silloin kaksikymppisenä tehtävä, vaihteluväli +-3 vuotta.

    Rukopiikki

    Jos kasvattaisi alusta loppuun samalla runkomäärällä ilman yhtään harvennuksia, niin olisiko 1000 tainta sopiva istutusmäärä? Harvennus on aina riski ja tuntuu tulevaisuudessa varsinkin etelän kuusikoissa olevan hyvinkin suuri riski.

    Visakallo Visakallo

    Varmaan aika lähellä, jos oletetaan että n. 800 tainta selviää hengissä tukkipuuvaiheeseen.

    Rukopiikki

    Tuollaisesta kasvatusmallista on helppo löytää hyviä puolia. Kun metsä on saatu kasvuun ei tarvitse huolehtia harvennuksista. Eikä niihin liittyvistä hyönteis, myrsky, lumi, korjuuvaurio, lahoriskeistä. Kun metsä sulkeutuu ei allekaan tule mitään. Ja myynnit saa hyvin sovitettua hintahuippuihin. Ei tarvitse hakata huonon hinnan aikana sen vuoksi että latvukset pilaantuu. Päätehakkuu ei ole tällaisessa metsässä niin kymmenen vuoden päälle.  Ja kaikesta puusta saa hyvän päätehakkuuhinnan. Kasvu saadaan kuitenkin maksimaalisesti puihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä. Toisaalta noiden seassa mahtuu kasvamaan alkuvaiheessa luontaista mäntyä ja koivua, jotka voi poistaa yhdessä harvennuksessa kuituna. Ajourat tehtäisiin niihin kohtiin joissa kasvaa poistettavia puita.

    Rukopiikki

    Siitähän katoaa pohja koko ajatukselta jos joutuu alkuvaiheessa harventelee.

    Rukopiikki

    Kun metsän saa kasvuun se olisi sitten huoleton eikä vaatisi mitään toimenpiteitä (ellei myrskujä ym tuhoja) 50-80 vuoteen.

    mehtäukko

    ”..on silloin kaksikymppisenä tehtävä, vaihteluväli +-3 vuotta.”.  Koivulle 10v oli yksi onnenkantamoinen…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    1000 tainta on niin vähän että väleihin tulee luonnontaimia, joten aivan ilman toimenpiteitä ei päästä. Niistä voisi kasvatella energiaa tai kuitua hoitotoimien rahoittamiseksi. Ja tuleeko kuusista oksikkaita tuhannen tiheydessä?

    Kiertoajat ovat kaiken kaikkiaan lyhenemässä, yritetään tottua uusiin lukemiin…

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 194)