Keskustelut Metsänhoito Optimaalinen kiertoaika

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 228)
  • Optimaalinen kiertoaika

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

  • pihkatappi pihkatappi

    Ensiharvennus manu-hakkuuna on mielekäs. Jos moto-hakkuussa kuusikon ensiharvennuksessa puut ovat lumisia, kasvamaan jäävien puiden valinta on osin tuurista kiinni. Vaikka kuusikon harvennuksessa tuntuu ettei moottorisahalla kannata tehdä, voi tuossa tili tullakin sillä, että kaikki mutkaiset ja vilkaiset rungot on pois ja ne ovat ajoissa poissa. Jos runkoluku pudotetaan enskassa ajoissa 1000 runkoa/ha, jokainen kasvava motti eh:n jälkeen on huomattavasti arvokkaampi, kuin kuiturungoksi järeytyvä mutkainen valtapuu.

    Tietysti myöhennetty eh moto-hakkuuna voidaan riittävän havutuksen ansiosta tehdä kesällä.

    Visakallo Visakallo

    Aivan aiheellista pohdintaa puunkasvatuksesta on nyt ollut. Me puunkasvattajat joudumme tekemään valintoja ja toimimaan pitkälti tulevaisuuden puumarkkinoiden mukaan. Miten hyvin se kulloinkin onnistuu, onkin sitten eri juttu. Jos puilla ei olisi jatkossa lainkaan ostajia, metsät muuttuisivat arvottomiksi.  Tämä koskisi välillisesti myös suojelumetsiä, kun kaikki metsät muuttuisivat silloin käytännössä vähitellen suojelumetsiksi. Tähänastiset ratkaisut olen tehnyt metsäteollisuuden 1980-luvulla tekemän lupauksen mukaan, eli kuusitukilla ja -kuidulla tulee heillä olemaan varmimmin kysyntää. Tämä lupaus on pitänyt täysin nyt jo yli 40 vuotta. Tämän lisäksi ainakin tällä suunnalla kuusitukkien järeydestä on lähes koko ajan saanut lisähintaa, sillä sorvipuulla on ollut kysyntää. Muuttuuko nyt tämä perusasetelma, onkin hyvä kysymys!

    Kuusiuskova

    Toivotaan ettei muutu, kuusitukki  on edelleen se millätili tehdään.

    pihkatappi pihkatappi

    Arvonalennus on aika huomattava, kun 400 litrainen tyven suunniteltu sorvi osuus muuttuukin kuiduksi jalostuslaitoksen siirtyessä muille maille. Ei nuo yli kahden motin puut ole motollekaan mieluisia.

    mehtäukko

    ”..Kannattaako niitä kuitupuu/risuharvennuksia sitten tehdä? Harvassa kasvattaen saa siirtää kaiken hakatun puun hyvälle päätehakkuuhinnalle ja tukkia tulee suhteessa enemmän mitä harvennellen…”

    Luotan tutkittuun tietoon koekentillä. Risuharvennukset tehdään aina raivaussahalla (tai vesurilla!)  Kuten prof. M Kärkkäinen vakuuttaa, kun ei ole mitään vakuutta saada niitä loppukasvatuksen laatupuita, ne on harvennuksin jalostettava riittävästä määrästä kasvupaikalle oikeista puulajeista.

    Visakallo Visakallo

    Jostain syystä isommatkin puunkorjuuyritykset hankkivat kuitenkin motoihin jopa lisää energiapuunkorjuuseen soveltuvia kaatopäitä. Mistä tämä mahtaa johtua?

    mehtäukko

    Jotkin yksilölliset energialaitokset käyttävä puuta ja ainakin siirtymä-ajan johonkin muutokseen. Kuitenkin energiapuumäärä on jo puolittunut.

    Visakallo Visakallo

    Tuo puolittuminen on toki osalla Suomen alueista totta, ja osasyy oli myös leuto talvi. Toisaalta samaan aikaan energiapuun osuus on nyt noussut aivan toisiin lukemiin Helsingissä ja muutamissa muissakin suurissa etelän kaupungeissa. Tästä asiasta ollaan jostain syystä melko hiljaa. Sähkökattilauutiset ovat nyt trendikkäämpiä, mikä sekin on ymmärrettävää.

    mehtäukko

    Kuten toisaalla mainitsin, puuntuottajan tehtäväksi jää vain seurata taustalla kehitystä. Energiapuun ”tuottamisella” polkaisee vetelään.

    Visakallo Visakallo

    No, tuokin on mehtäukko ollut näköjään alueellista. Täällä energiapuu on tuottanut viimeiset yli 20 vuotta oikein hyvin.  Metsät ovat pysyneet hyvässä tuottokunnossa, yhtiöt ovat saaneet hyviä leimikoita korjattavakseen, ja joista myös metsänomistaja on saanut aivan kelvollisen osuutensa. En millään muotoa pysty oikein valittamaan.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 228)