Optimaalinen kiertoaika

Tämä aihe sisältää 228 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 tuntia, 6 minuuttia sitten Kokenut kaiken tietää toimesta.

Esillä 8 vastausta, 221 - 228 (kaikkiaan 228)

1 2 3 … 21 22 23

Optimaalinen kiertoaika

Lähetetty: 20.3.2025, 19:42
Merkitty: kiertoaika

Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

Tekijä
Panu

Teema Metsänhoito

pihkatappi 2.11.2025, 09:17

Yleismaailmallinen kehitys kulkee kohti uusiutuvia energianlähteitä. Tuossa pitää huomioida kuitenkin monipuolisuus. Puu on uusiutuva tuote. Euroopassa ongelmana on riippuvuus öljystä ja kaasusta, joiden saaminen on aiheuttanut mm kiristämistä ja uhkailua ja Ukrainan sotakin taisis olla osin Venäjän öljyvarojen tuottojen varmistamista, jossa tosin taitaa käydä huonosti. Olen aika vakuuttunut, että puun polttaminen jatkuu ihan geopolitiikan aiheuttaman huoltovarmuuden varmistamiseksi. Ei kaikki asiat ole pelkkää ilmasto laskentaa, energiaa tarvitaan jatkossa enempi mitä nyt pystytään tuottamaan ja öljystä ja kaasusta halutaan samalla luopua.

Tosin tuo öljystä ja kaasusta luopuminen on mahdotonta, niin kauan kun lentomatkailu kuuluu jokamiehen oikeuksiin. Kerosiinia valmistuu vain vähän öljyn jalostuksen yhteydessä ja tuota muuta jalostetta tulee sitten paljon, kun lentoliikenne runsaasti kerosiinia käyttää. Millä aikajänteellä lentomatkailua rajoitetaan runsaasti tai se sähköistetään, jääkausi visioihin uskovien luulisi heräävän. Ehkä 50 vuoden päästä lentokoneet kulkevat vedyllä?

Luulin kirjoittavani energiapuu ketjuun, tämän höpötyksen voi poistaa.

mehtäukko 2.11.2025, 09:36

Optimaalinen kierto-aika menee jo kauas. Turvekin jo uusiutuvana sössittiin.

Visakallo 2.11.2025, 09:51

Kun haetaan metsän optimaalista kiertoaikaa, pitää yhtälöön lisätä tulojen lisäksi myös kaikki kiertoaikaiset kulut. Muutenhan yhtälöllä ei ole todellista merkitystä. Minua on viimeisen yli 20 vuoden aikana merkittävästi auttanut tällä alueella todella hyvin toimineet energiapuumarkkinat. Ensiharvennukset kuiduksi ja energiapuuksi on saatu tehtyä koneellisesti kaikille puulajeille riittävän ajoissa, eli koivikoille 12 vuotta, männiköille ja kuusikoille n.20 vuotta. Jos näin ei olisi tehty, olisi näille metsille pitänyt tehdä nuoren metsän hoito, ja ensiharvennus olisi ollut puulajista riippuen vasta 20-30 vuoden iässä. Samalla kustannuspuolelle olisi kertynyt se nuoren metsän hoito, ja rehevimmillä pohjilla vielä ensiharvennuksen ennakkoraivauskin. Nämä asiat saattavat joillekin olla täällä hieman vieraita, mutta ne ovat olleet aivan normaalia arkea tällaisessa metsätilayrityksessä, jonka metsät on ostamalla hankittu.

Kuten aivan oikein sanotaan, mennyt ei ole tässäkään asiassa tae tulevasta. Jokainen joutuu tekemään metsiensä hoidossa omat ratkaisunsa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin niitä hyviä tulevaisuuteen näkijän lahjoja!

jupesa 2.11.2025, 10:54

Optimaalinen kiertoaika voidaan määrittää esim.,laskemalla NNA:ja. Suuri vaikutus lopputulokseen on valitulla korkokannalla. Jos laskentakorko on esim. 5% , johtaa se suositukseen aikaisesta päätehakkuusta. Jo kahden/yhden tukin (vallitseva)puusto pitäisi silloin yleensä päätehakata.

Mielenkiintoista on miten sitten yksityisen MO:n kannattaisi arvioida kannattavuutta. Onko järkevää käyttää kunkin kuvion tapahtumiin erikseen käsittelyyn sopivaa NNA-laskentaa vai laskea koko metsätilan kannattavuutta kokonaisuutena. Se kysymys on vähän kuten muna/kana dilemma. Kumpi oli ensin. Käytännössä usein katsotaan kokonaisuutta koska tulos ja pärjääminen riippuu ennen kaikkea siitä. Toisaalta myös NNA-laskennan avulla saadaan koko tilan optimointi tehtyä, kun yhdistetään kuviotietojen lopputulokset.

Timppa 2.11.2025, 11:27

Sitten on vielä yksi muuttuja, nimittäin leimikon koko. Järkevää on sduunnitella riittävän suuruisia leimikoita, jolloin yksikköhinta nousee.

Meidän yjteismetsä kasvattaa metsät ”yli-ikäisiksi”, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että aiemman vajaatuottoisuuden vuoksi metsien uudistaminen aloitettiin 1963, mutta suuri osa metsistä on syntynyt 1930-luvulla tosi rajujen harvennusten jälkeen, Männiköitä kasvatetaan yli 100-vuotiaiksi. Kuusikot n 90-vuotiaiksi.

Kahlschlag 2.11.2025, 20:17

Lainaus. ”Minua on viimeisen yli 20 vuoden aikana merkittävästi auttanut tällä alueella todella hyvin toimineet energiapuumarkkinat.” Jos pahasti on käynyt, silloin on päässyt unohtumaan metsänomistaja Jouko Juurikkalan toteamus, että hyvin hoidetusta metsästä ei korjata kuin tukkia ja kuitua, jota periaatetta itse noudatan.

A.Jalkanen 2.11.2025, 20:49

Visakallo kasvattaa männiköt taimivaiheessa tiheinä korkean hirviriskin vuoksi jolloin energiaharvennus on usein järkevä hoitotoimi.

Kokenut kaiken tietää 2.11.2025, 21:15

Muutenkin kannattavuutta parantaa, jos nuo paikalliset ja ajalliset ”häiriöt” pystyy hyödyntämään. Koivukuidun puutokset hieskoivikoissa, energiapuut haavikoissa, pystykuivat laavuihin ja kehikoihin, havut,joulupuut, pakurit, pylväät erikoisjäreät, paanut, jms. Mutta isossa mittakaavassa riski lisääntyy, jos metsänkäsittely tähtää vain tähän. Pihlajat, lepät, pyökit, vaahterat, visat ei välttämättä olekaan se syömähammas. Riskiä kannattaa ehkä metsässäkin hajauttaa. Se hirvi ei ole ihan helposti ohi menevä ilmiö.