› Keskustelut › Metsänhoito › Optimaalinen kiertoaika

Esillä 3 vastausta, 231 - 233 (kaikkiaan 233)
1 2 3 … 22 23 24

  • Optimaalinen kiertoaika

    Lähetetty: 20.3.2025, 19:42

    Merkitty: 

    Luken Annika Kangas kirjoittaa varsin päteviä kolumneja Metsälehti Makasiiniin. Viimeisimmässä pisti silmään parhaan keskimääräisen vuosikasvun tuottava metsän kiertoaika: 67-86 vuotta kaikilla kasvupaikoilla. Puulajeista ei puhuttu mitään ja mietin tarkoitettiinko tässä havupuita.

    Joka tapauksessa jostain syystä en ole itse ikinä miettinyt asiaa tältä kannalta ja varmaan kannattaisi alkaa miettimään. Toinen kysymys on tietysti onko kasvun masksimointi myös taloudellisesti järkevin ratkaisu mutta tuskin se kovin kauas jää kunhan harvennukset tehdään ajoissa.

    Hiilensidonnan kannalta se ainakin on tehokkain tapa ja kiertoajan jatkamista yli 86 vuoden voi tuskin hiilensidonnalla perustella, ellei sitten maaperän sidonta sotke laskelmaa. Kovinta kasvu on 30-40 vuotiailla puilla.

    Tekijä
    Panu Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 3.11.2025, 11:36

    Kyllä. On päivän selvää pysytellä varmimmassa puunkasvatusmallissa, ja korjuun hetkillä tehdä ratkaisu. Raivausroina lannoitteena ei ole mitenkään väheksyttävä työlaji.

    Pete 5.11.2025, 16:25

    Tätä paljon toistellaan, etytä raivausroina olisi lannoitetta jäävällä puustolle ja joku aina kertoo näkevänsä lannoitusreaktionkin raivausken jälkeen. No ei ole eikä näe. Sakea vesakko maahankaadettuna (lehdillä tai ilman) tuottaa yksittäisen kilon typpeä hehtaarille. Toisin on kuusikoiden kokopuuna tehdyssä harvennuksessa, siinä kyllä neulasten mukana poistuu ravinteita niin paljon, että kasvu voi heiketäkin. Havupuita ei tosin kokopuuna paljoa korjata ja hyvä niin.

    Raivausroina ei ole lannoitetta, mutta raivauksen jälkeen maassa olevat ravinteet riittävät paremmin jäävälle puustolle. Kyseessä on siis harvennusreaktio, ei lannoitusreaktio.

    Timppa Timppa 5.11.2025, 17:01

    Raivausroina ei ole lannoitetta, mutta raivauksen jälkeen maassa olevat ravinteet riittävät paremmin jäävälle puustolle. Kyseessä on siis harvennusreaktio, ei lannoitusreaktio.

    Joskus tosiaan se jäljelle jäävä havupuutaimikko suorastaan pomppaa kasvuun.  Luulisin, että syitä on useampia.  Valon saanti. ravinteet ja veden parempi saanti.  Lehtipuuvesat ovat tosi hyviä haihduttajia.  Kun niiden vaikutus poistuu, niin tilanne paranee oleellisesti.

Esillä 3 vastausta, 231 - 233 (kaikkiaan 233)
1 2 3 … 22 23 24