Keskustelut Metsänhoito Päästöt vesistöistä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
  • Päästöt vesistöistä

    Merkitty: 

    ”Itämeren rannikon matalista vesistä on mitattu tänä ja aikaisempina kesinä jopa yllättävän korkeita ilmastoa voimakkaasti lämmittäviä kaasupäästöjä.”

    Johtuuko nämä päästöt maataloudesta, metsätaloudesta vai asumisesta, se ei selvinnyt ylen uutisissa.  Entä jos joku ympäristö intoinen asiantuntija päästääkin tutkijat tutkimaan sisävesistöjä mitä niissä tapahtuu?   Se jos niistä löytyy päästöjä niin metsätalouttahan siitä syytetään…. ja mie kun oon ollut melko varma että ne lietteet olsivat järvien pohjissa nieluja, kun järvissä on paikotellen jopa metri turvemörskää joka on nähtävästi suo ojituksista johtuvia.  Muistan joskuis aikaisemmin lukeneeni että tästä  asiasta uusioitiin jo aikaisemminkin ja silloin niissä mainittiin vesistöt Suomen länsipuolella olevaa meren ravinnetasetta rikastuttavana rtwekijänä, syynä… lähteenä

     

  • mehtäukko

    Eihän ne monikymmenvuotisten kaupunkien paskaputkien päästöjäämät, ylikuormitusten ohijuoksutukset, hulevedet, katujen moskalumien kippaamiset mereen yms. vaikuta yhtään mihinkään.Ei.

    Kun on kivihiilenlämmintä, töpselissä virtaa ja parjattua kotimaista ruokaa halvalla,kaikki hyvin.

    Rane

    Tuossa toivottavasti näkyy uusimmat tiedot vesien tilasta.Edelleenkin rannikolla esim. Pohjanmaan voimakkaan karjatalousseudun kohdalla vesien tila on ok. Huonoin vesien tila on edelleen isojen asutuskeskusten edustalla.Eli Helsinki,pääkaupunkiseutu ja Oulu.

    Vesikartta – vesien tila (ymparisto.fi)

    A.Jalkanen

    Vesien tila riippuu paitsi valuma-alueen päästöistä, myös vesialueen ominaisuuksista. Meillä murheellisimmat alueet ovat matala Saaristomeri ja Turun saaristo joissa levä kukkii kesäisin kun vesi ei vaihdu.

    Päästöissä heikoimmin vähennyksiä on saatu aikaa maataloudessa. Siellä olisi vielä mahdollisuuksia ainakin suojakaistojen leveydessä (vrt. metsässä levennetty 5 metristä 10 metriin ja lannoitetaan kertaluokkaa vähemmän) ja maanparannuksessa (rakennekalkin tai kipsin levitys pelloille). Lisäksi matalammat ojat turvemailla.

    Se oli mielenkiintoista tuossa merentutkijoiden uutisessa, että merten hiilinielua pidettin suurena jopa metsiin verrattuna. Juttu katkaistiin siinä kohtaa joten jäi arvoitukseksi mitä sillä tarkoitettiin. Meriveteen on kyllä imeytynyt paljon hiiltä ilmasta mutta sitä ei enää paljoa ’mahdu’.

    Scientist

    Ei vesistöjen metaanipäästöissä mitään uutta ole. Koetettu huomioida laskelmissa jo pitkään. Kun metaanipäästöistä on kyse, niin muistuu mieleeni Kymijoki 1960-luvulla. Kupli metaania joka kesä, pääsyy oli Kymi Oyn tehtaiden massapäästöt. Metaania muodostuu aina hapettomissa olosuhteissa, luonnollinen prosessi. Kaatopaikoilta tulee paljon metaania, jopa niin paljon että sitä käytetään energialähteenä. Suomessa noin 30 kaatopaikalla on metaania talteenotto tai soihdutus. Pienemmiltä ei mitään.

    Scientist

    Suomen suurimmat metaanipäästöt tulevat jäteveden puhdistuksesta ja kaatopaikoilta. Ilmasto.org sivulta löytyy tilastotaulukko. Maatalous on vasta toiseksi suurin. Suurimmat luontaiset metaanipäästöt tulevat etelä-Lapin soilta. Siellä on havaittu että soiden ojitus jopa vähentää kasvihuonevaikutusta kun metaanin sijaan tulee hiilidioksidia.

    Rane

    Anneli varmaan löytää tutkimuksia siitä kuinka paljon ravinnepäästöt vähenisivät jos suojakaistojen leveydet kaksinkertaistettaisiin?

    Rane

    Esim. tämä kipsinlevitys-villityksen sijaan olisi parempi tapa olemassa mutta kun Herlin höynäytti virkamieskunnan uskomaan kipsiin.

    Rakennekalkki olisi huomattavasti kipsiä parempi keino ravinteiden sitomiseen – Mielipide | HS.fi

    A.Jalkanen

    Tunnen huonosti maatalousalan tutkimusta mutta kyllä suojakaistoilla todennetusti on vaikutusta. Ehkä Luken aineistoista löytyisi lisää viisauttta…

    http://www.smts.fi/MTP_julkaisu_2014/Esitykset/Uusi-Kamppa_Jauhiainen_Lintupajun_suojakaistakokeen_valumatuloksia_20_vuoden_ajalta.pdf

    A.Jalkanen
    A.Jalkanen

    Ladattava opas aiheesta kuitu, rakennekalkki ja kipsi.

    http://www.proagria.fi/kipsikuiturakennekalkki

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)