Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Paljon riippuu monestakin asiasta. Tuhot, laho, kasvu, kuvion viereiset hakkuut, edellisen harvennuksen voimakkuus, ja tähdätäänkö taimiaineksen syntyyn.Viimeksi taisi olla vajaa kymmenen vuotta. Sitä ennen vähän yli. Toisilla rajoittaa ylijäreytyminen. Naapurilta harvennettiin joskus, ja kun harvennuksessa todettiin metsä lahoksi, aloitettiin avohakkuu, ennen kuin koneita ajettiin lavetille.
Niin, Juniori. Kun on metsätaloussuunnitelma, kuvioiden työjärjestyshän on tärkeysjärjestyksessä. Lyhykäisyydessään jos sinulla on tuo kuusikko terve ja kasvava, kaikki hyvälaatuiset harvennukset ajavat avon toteutuksen ohi. Aikaraja ei olle tärkeä, vaan arvokasvu.
Ja siitä suunnitelmasta ei kaikkea näe, se on monesti laskelma lähtöarvoilla, ennusteen mukaan. Kyllä sitä metsääkin joskus kannattaa käydä katsomassa. Jos on tuulen kaatoja, kannattaa joskus sahailla, jotta näkee onko ne kaikki lahoja. Jos terveitä, niistäkin kannattaa katsoa lustoja. Ja seurata muita tuhoja. Joskus kannattaa järeänkin metsän harventaminen vielä kertaalleen, jos kasvaa, eikä tuhoja ole.
Lähestymistapana perinteinen tehometsätalous kahden harvennuksen taktiikalla reheviä päijät-hämäläisiä metsäpohjia. Jos metsä ei selkeästi ole kovassa kasvussa tai tuhoriskejä näköpiirissä niin äkkiä nurin. Arvostan nopeaa pääoman kiertoa enemmän kuin jättiläistukkeja.
Kiinnostaa juurikin että millaisia kieroaikoja ja harvennusten ajoituksia yleensä on kun on hoidettu metsät asiallisesti. Hyvä olla jotain suuntaa antavia nyrkkivakioita niin osaa kyseenalaistaa esim. ostomiesten ehdotuksia.
Metsäsuunnitelma on ihan hyvä pohja/perustieto, mutta niissä kuten metsään.fi:ssäkin metsäkuviota kasvatetaan kasvumallien mukaan. Ne taas ovat hyvin keskiarvoistavia joshtuen siitä, että metsätyyppiluokitus on hyvin karkea. Ja tyypitys voi olla muinaisen veroluokituksen aikainen eikä vastaa todellisuutta. Mustikkatyyppi hyvä esimerkki tästä. Keski-Suomessa 50v, 200m3/ha MT-kuusikon kasvu on esim. 7,4m3/ha vuodessa. Todellisuudessa y k s i t t ä i s e l l ä kuviolla kasvu voi olla reippaasti vähemmän, vaikka 4m3/ha tai reippaasti enemmän vaikka 14m3/ha vuodessa kun kuvio on todellisuudessa lähellä omt:tä.
Jos haluaa optimoida tai edes suunnilleen tietää mikä on järkevää, niin kyllä sitä kasvau kannattaa koittaa selvittää maastossa mittaamalla ja ”aistimalla”. Kovakasvuisen kuusikon kyllä erottaa kitukuusikosta silmälläkin jos silmä on kehittynyt. Sitten pitää vaan miettiä onko kasvu riittävän kova oman tuottotavoitteen näkökulmasta.
Jos lannoitus on tehty, niin kyllähän vähintään kymmenen vuotta sen jälkeen on syytä kasvattaa. Senkin jälkeen tahtoo uudistusalalle tulla pitkänpuoleista heinää!
Juuri noin, Pete. Jos…” vaikka 4m3/ha tai reippaasti enemmän vaikka 14m3/ha…”, mikä estää tekemästä omaa kuviota mts:aan, jos ala on riittävän suuri/tark.mukainen.
Jos metsä ei selkeästi ole kovassa kasvussa (mittaus) tai tuhoriskejä näköpiirissä, työjärjestystä on aina harkittava.
Riippuu mm. harvennusvoimakkuudesta mutta sanoisin, että vähintään 10v ellei tule tuhoja. Jos alle 10 vuodessa harvennuksen jälkeen tekee päätehakkuun niin todennäköisesti olisi kannattanut tehdä päätehakkuu harvennuksen sijaan, puun hinta päätehakkuulla on sen verran parempi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään