Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Päätehakkuun ajankohdan määrityksessä taistelee 2 vaihtoehtoista logiikkaa: vuotuinen lisäkasvu kuutioissa vs. vuotuisen lisäkasvun arvo suhteessa pystyssä olevan puuston arvoon (”pääoman tuotto-%”). Ne, jotka laskevat vain pääoman tuottoprosenttia, päätyvät yleensä selvästi lyhyempään kiertoaikaan ja nopeampaan päätehakkuuseen viimeisen väljennyksen jälkeen (tyypillisesti alle 10 vuotta harvennuksesta). Kuutiokasvun perusteella hakkuukypsyyden määrittäminem on hiukan monitahoisempaa. Jos sitä hiukan yrittää yksinkertsistaa, niin voifaan ajatella, että päätehakkuuta odottavan kuvion keskimääräinen vuotuinen ”päätehakkuukasvu” on kokonaispuuston kuutiomäärä jaettuna puuston iällä. Esim. 300 kuutiota/ha ja 60 v. antaa 5 kuutiota/v. ”Keskimääräinen päätehakkuukasvu” tässä siis tarkoittaa vain sitä osaa koko kiertoaikana syntyneestä kasvusta, joka on vielä pystyssä. Esimerkin kuviolla voisi siis aiempien harvennusten yhteinen kokonaispoistuma olla esim. 200 kuutiota, jolloin koko tämänhetkinen kiertoajan vuotuinen lisäkasvu olisi keskimäärin 500kuutiota/60 v = reilut 8 kuutiota/vuosi.
Suomeksi sanottuna, päätehakkuukypsyys saavutettaisiin hetkellä, jolloin kasvu alittaisi tuon ”keskimääräisen päätehakkuukasvun”. Kuka sen ajanhetken osaa sitten mitata ja määrittää, on toinen tarina. Edellyttäen, että kuusikko pysyy terveenä, saavutetaan tämä piste tyypillisesti n. 20 vuoden kuluessa viimeisestä harvennuksesta.
Kun arvokasvu% alittaa tuottovaatimuksen, on uudistushakkuun aika. Jotta ei olisi liian yksinkertaista myös kantohinnan nousu kuuluu arvokasvuun. Nyt esimerkiksi kannatti monessa tapauksessa myydä jokin aika sitten, kun oli paikallinen huippuhinta-ajan jakso.
Kun arvokasvu% alittaa tuottovaatimuksen, on uudistushakkuun aika. Jotta ei olisi liian yksinkertaista myös kantohinnan nousu kuuluu arvokasvuun. Nyt esimerkiksi kannatti monessa tapauksessa myydä jokin aika sitten, kun oli paikallinen huippuhinta-ajan jakso.
Samaa mieltä, Kuusikoita en ole itse koskaan lannoittanut, mutta männiköiden kohdalla 2-3 harvennuksen jälkeen lannoitus ja kasvatus se noin 10v ja nilkasta nurin..
Toisaalta, vaikka nuo edellä olevat pätevät, tuottovaatimus eri puuntuottajilla voi olla utopistinen esim. siksi, että on väärä puulaji, iäkästä puustoa, pohjavesi korkealla jne. Siis joku kasvutekijä on jäänyt pieleen. Siksi kaikkien vastaavien kuvioiden vertailu, ja katkaisu aina heikommasta päästä pitää järjestyksen realistisena.
Monta hyvää suunnitelmaa on mennyt ”munilleen” kun harvennuksen jälkeen vuosittain on kerätty tuulen kaatamat ja kirjanpainajan tai tähtikirjaajan käsittelyyn joutuneet rattaille….näkymä on pian sellainen, että syntyy päätös ettei tuuli enää kaada muuta kun säästöpuut…
Metsanhenki 77 päättelyihin kun lisää sijoitukset ja +/- korot niin lukemat muuttuu ja tehtävä käy monimutkaiseksi jaksollisessa systeemissä.
Oman sijoitustuottovaatimuksen (esim. ”haluan 4% tuoton”) asettaminen on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan siihen, milloin metsä kannattaa hakata.
Pitkät, matalakorkoiset jakso edistävät puuvarannon kasvattamista. Korkeat korot johtaa lyhyempiin kiertoihin ja aikaistuvaan hakkuuseen.
Sijoitusraha ei ole vain abstrakti käsite vaan konkreettinen ja voimakas ohjain metsätaloudessa. Jos vuosittaista kasvua haetaan, se määrittää, kuinka kaukaisen tulevaisuuden tulot arvostetaan tänään, ja sen vuoksi se on keskeisessä roolissa sekä hakkuuajan, että koko metsäsijoituksen tuottavuuden arvioinnissa.
Kuusikkoa lannoitin itse vähän ennen tätä apulannan hinnan nousua, tein kaupat silloin kun hiilen sidonnan korvaukset oli alussa. Olin ehtinyt sopia lannoituksesta ennen, kuin otin tuohon hiilikaupan ylläpitäjään yhteyttä, ja hiilen sidonnasta en saanut sitten korvausta. Harvennutin kuusikon viime talvena, olisiko se 5 kasvukautta ehtinyt lihota. Uskon, että hintasuhteiden takia sijoitus huonohkoon mt pohjan kuusikkoon oli muihin metsätalousinvestointeihin verrattuna hyvä. Nyt ei saa typpeä siihen hintaan pihaan toimitettuna, mitä silloin sai helikopterilla maastoon levitettynä. Ketkä sai hiilen sidontaan vielä kompensaatiota, investointi on ollut mainio. Samaan aikaa ammattisijoittajien hoitamat tai heidän vinkkiensä mukaan tehdyt pörssisijoitukset on jäänyt jälkeen. Itsellä ainoita valopilkkuja on wärtsilä, puuilo, orion, konecranes. Kyllä metsäänkin kannattaa sijoittaa, mutta ajoituksella on siinäkin merkityksensä, ja siihen vaikuttaa tosiaan muukin, kuin kasvu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään