Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Itselläni menee nyt päätehakkuuseen n. 60-vuotias, istuttamalla perustettu kuusikko. Etelä-Suomi, Omt ja väljennys tehty 2020. Kasvupaikka valoisa, ja hoitotoimet tehty suurin piirtein oikeana aikana, lisäksi boorilannoitus 90-luvun puolen välin kieppeillä. Laskennallisesti kasvaa vielä 5 m3/ha/v, eli voisi vielä viitisen vuotta odottaa, mutta havaintoja kuusentähtikirjaajasta sekä harmaantuneet rungot ja tummat neulaset, kerkkä on enää alle sentin pituudelta vaaleanvihreä. En ole käyttänyt kasvuvasaraa, enkä kairaa arvioinnissa. Jos tuota alkavaa hyönteisvioitusta ei olisi, niin varmasti kairaisin lustot tarkkaan ja tutkailisin asiaa tarkemmin.
jupesa , ” kun arvokasvu% (puiden kasvun) alittaa pysyvästi tuottovaatimuksen ” . Tuossa on vielä vaara harhaan olemassa jos ei muista niitä menneitä rahan ja työn menoja. Tarkka laskenta tekee menetelmän kannattamattomaksi noilla keskiverto kasvunnopeuksilla. Etenkin ankara verotus ei palkitse ahkeraa tamppaajaa.
Menneet kulut sisältyvät Perko juuri siihen tuottovaatimukseen, eikös juu? Eli lasketaan uudistamis- ja hoitokulut ja verrataan niille haluttua tuloa puun kasvun ja hakkuiden tuottamaan tuloon. Harhaa voi syntyä siitä että metsän kehitys ei toteudukaan samanlaisena kuin ennustelaskelma, esimerkiksi jos puun hinnat muuttuvat tai tuhoja tulee, mutta harha ei johdu laskentaperiaatteesta.
Olen käsittänyt että etelämpänä kuusikon harvennus on aina riski. Vähänkään vanhempi kannattaa hakata aukoksi ennen mitä ottaa harvennusriski. Onhan puunhintakin aukkohakkuussa parempi.
Miten olisi se vaihtoehto raivurilla suoraan loppukasvatustiheyteen? Kuinka harvaksi taimikon saa raivata?
Jalmarin tuotanto on nyt ehkä hieman alle kaksi % noilla tiedoilla. Mutta jos sijoituksia perustuksesta on edelleen riippana 60 v niin sitten se puusto heiluu kyllä miinuksella.
Vanhat uudistuskulut kuuluu menneisyyteen, ei niitä tarvitse laskea. Siinä se harhautus onkin,jos niitä kelataan vuosikymmenten takaa mukana laskuissa . Useimmiten vielä uudistaminen on tehty luontaisesti; käytännössä 0-kuluilla.
Puuki on kyllä oikeassa, ” ,.. ei pidä muistella kärsimäänsä pahaa..” , eihän se sillä korjaudu. On vaan jotenkin nekin ohjeet nieleskeltävä kuin yya -sopimus, mutta eivät ne historiasta häivy. Säästäväisyys toimii tuoton parantuessa ja luonnon varat säästyy kun hakee puuntuotantoon sopivampia menetelmiä. Vapaus paljastaa osaamattomuutta, eikä tunnu kelpaavan.
Niin mehtäukko, olisiko se sinun mielestäsi pitänyt laittaa sileäksi 5 kasvukautta lannoituksesta , vai mikä idea oli mielessä. Ihan sen takia harvensin tuon nyt, kun siihen oli ehdotettu jo 2-3 vuotta harvennusta, ja ostomies olisi sen halunnut harventaa kolme vuotta sitten, ja vieressä oli samassa vaiheessa olevaa männikkköä, hinnat oli samat, kuin pari vuotta sitten aukolla, lannoitus oli jo suurimmat tehnyt. Olisitko siis itse jättänyt vielä viideksi vuodeksi lihomaan, ja laittanut sitten sileäksi? Se olisi ollut mielestäni ainoa harkittava vaihtoehto, ja lannoitettaessa se oli 1 suunnitelma. Hinnat ja kysyntä kallisti tällä kertaa tähän, myin viimeisiä harvennuksia 10-15 hehtaaria samaan kauppaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään