Keskustelut Metsänomistus Pakkasen vaikutus Suomen metsien hyvinvointiin?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Pakkasen vaikutus Suomen metsien hyvinvointiin?

    Mielenkiintoista havainnoida ensi kesänä miten uutisoidaan kasvitautien ja tuholaisten leviämisestä, nyt kun pitkästä aikaa on metsiin tulossa syvä routa ja puiden juuret sekä maaperä saavat pakkashoitoa. Välillä on kuullut kommentteja, että roudaton maa on otollinen paikka uusille tuholaisille levittäytymiseen-
    A.Jalkanen varmaan osaa kertoa näistä asioista tarkemmin?

  • 6puu

    Viime keväänä varotettiin että tulossa on runsaasti tuholaisia puihin.
    Edellisenä syksynäkin oli pakkasia enen lumentuloa, ei tullu tuholaiset. Mitenkä ne tutkijat voi noin paljon erehtyä?

    MIISU4F MIISU4F

    Vähän lunta, paljon pakkasta. Tappaa osan maan pinnalla talvehtivista tuhohyönteisiä. Tosin myös koppiaisia ja muita petohyönteisiä, jotka syövät puiden tuholaisia.

    Maassa olevat hirvikärpästen kotelot pakastuvat. Miten mahtaa myyrien ja hiirten elämä jatkua, kun on ohut lumipeite vain. Ehkä taimien kaluamiset jää vähempään, kun reppanat paleltuvat maan pinnalla ilamn suojaavaa lumivaippaa. Ja pöllöjen sun muiden helpompi napata?

    Pakkanen pitää juuret tiukasti maassa ja puut pysyy pystyssä myrskyllä paremmin kuin sulalla. Puut eivät kärsi lämpöshokista enää. Plussalla nestekierto herää väärään aikaan vuodesta, kuivattaa puuta eikä kuitenkaan ole kavunedellytyksiä.

    Näillä leveysasteilla pakkaset ovat metsän terveen elämän perusedellytys. Kovat pakkaset karsii eläimistäkin heikommat ja sairaat tervehdyttäen perimää. Onpa haaskaeläimillekin purtavaa. Karhut nukkuu sikeästi, norpat saa pesäluolansa, kunhan tulee lunta lisää.

    Burl

    Tosiaan, näyttää siltä, että tänä ”syksynä” ei enää pitäisi tuulituhoja olla odotettavissa, kun maa on jäätynyt. Pakkasta on ollut eteläistä Suomea myöten nyt parisen viikkoa keskimäärin viitisentoista astetta. Kun luntakaan ei juuri ole ollut, on routaatuminen päässyt hyvin käyntiin. Eilen taisin googlettaa routainformaatiota, mutta tuoreita tuloksia ei vielä löytynyt.

    Uhkana toki on, että pitkä ja kireä pakkasjakso vähälumisen maan aikana altistaa puut juurien pakkasvaurioille, mikä merkitsisi erityisesti kuuselle ongelmia. Eikös tämmöinen tapaus ollut joskus 80-luvun lopulla, jolloin eräät tulkitsivat tilanteen olevan osoitus saasteiden vaikutuksesta ja manasivat lopun koittavan metsille?! Useimmat siitä selvisivät jatkaen kasvuaan.

    Edit: sisällön kiteyttämistä

    Visakallo Visakallo

    Nyt luulisi myyrienkin olon olevan aika ankeata ainakin vähälumisilla alueilla.
    Mitä mieltä olette te jotka niistä asioista tiedätte?

    jees h-valta

    Kuusimetsille loppu koittaa joka tapauksessa mutta tuskin routa montaa tuhatta hehtaaria tuhoaa. Mutta toki taas heikkenevät ja taudeille ja itikoille altistuvat enemmän. Jos keväällä alkaa aurinko porottaa ennen rouran sulamista on kuivia taas paljon varsinkin etelärinnetyyppisillä paikoilla.

    Visakallo Visakallo

    Jos joku tällä palstalla on uskovainen, niin Jesse.
    – nimittäin kuusituhouskovainen!

    jees h-valta

    Pitää uskoa tutkittuun ja tieteellistyyppiseen päättelyyn. Ehkä ei aivan sata mutta suuntaviivoja ja omia päätelmiä tukevaa tulevaisuuden johtotähteä pitää etsiä. Kun siellä on kuitenkin aina myös talousrealismi toisella puolella. Sokea ryntäily massan mukana tukahduttaa ja vie uskomusajatteluun joka taas perustuu olettamuksiin ja taivaiden tavoitteluun. Johon taas ei faktoilla ole mitään tekemistä.
    Ja palstoillamme tällaistakin esiintyy.

    Gla Gla

    Sanooko tutkittu ja tieteellistyyppinen päättely, että kuusimetsille koittaa loppu? Itse veikkaan, että hirvien takia väärillä kasvupaikoilla kasvatettavat ja lahosta kärsivät kuuset ovat niitä, jotka tulevat kärsimään. Pitää vain ymmärtää, mistä tuhot johtuu. Ilmastonmuutoksesta vai jo lähtökohtaisesti heikoista edellytyksistä pärjätä vaihtelevissa oloissa.

    Kun juuri päästiin sanomasta, että pyökit yms. tulokkaat valtaa Suomen metsät, näissä keleissä on hyvä kokeilla niiden soveltuvuutta.

    jees h-valta

    Tuo pyökki todella oli heitto joka oli ylilyönti tältä tulevan ilmastomuutoksen ennustajalta. Ilmeisesti hän ei lainkaan ajatellut ettei sataan vuoteen vielä mahdu pelkkä lämpenemisen jakso vaan ääri-ilmiönä on myös tavallistakin kylmempiäkin jaksoja. Niin kauan kun meillä on arktisia alueita lähellä ilmavirtaus sieltä tuo aivan jäätävää ilmamassaa ja sitä ei kyllä leudomman ilmaston puulaji kestä.
    Varsinkin oheisominaisuuksien osalta jotka juuri koettelevat nykyisiäkin puulajeja. Minultakin kuoli ehkä parikymmentä h-haapaa viimekeväänkin ongelmalliseen tuloon. Eli se kerkesi juuri avata lehtensä ja sitten tuli kova kylmäjakso joka kesti kauan. Siitä ei nuoret noin kolmemetriset toipuneet vaan kuolivat pystyyn. Vanhemmat ikäluokat eivät kärsineet. Mutta ne ovatkin jo ”viisastuneet” ja avaavat hitaammin silmunsa.

    Jätkä pätkät

    Kun pakkaset purevat kunnolla, saattaa paljon vettä sisältävät puut, esim. haapa, haljeta jäätyessään nopeasti läpi asti.
    Samoin routivalla maalla olevat puut, joiden ”perse saattaa revetä”. Saviset ja kiviset kasvupohjat ovat tuottaneet lahoa puuta ainakin takavuosina.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)