Keskustelut Metsänomistus Pakollinen paussi

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Pakollinen paussi

    No ihmettelette varmaan miten wanhajätkä kirjottelee niin aktiiviseti miltei ympäri vuorokauden.
    Noku tulin motosta alas vesisatteella ja siinä sattuki olemaan kuoppa jossa senttiröinen mutaa päällä. Lensin selälleen että jalat vilahti….kannon päälle. Neljä kylkiluuta murtu lavan seutuvilta, onneksi päähän ei käyny. Kömyrä mikä kömyrä….tohelo mikä tohelo.
    nyt en pysty sängyssä nukkuun ollenkaan vaan puoli-istuvassa asennossa soffalla torkun pätkiä. Aika tulee pitkäksi.
    Toki mulle tää ei ollu ekakerta. Viis-kuusviikkoa tää on kipee ja sitte pitempään kuuluu natina hengittäessä.
    Kai joku muuki on telonu luitasa?

  • e-h e-h

    Kyllä oon raevurin kanssa kuatuna jyrkässä rinteessä myös kannon piälle,aekasa mänöö siinä vatuloejessa ennenkun piäsöö ylös,henkee ahistaa ymm,taes pari luuta silloin murtua,kesti nelisen viikkoo ennenkun mänin töehin.

    rööri roope

    2000 luvun alkupuolella jäin puun alle.Selvisin alta pois kun haluaa selvitä.Vauriot kallonpohjan murtuma,veri ilmarinta,solisluu poikki ruhjeita siellä täällä,henkisiä vaurioita joista en ole vielä selvinny.Voi olla etten seviäkkään niistä ennen monttua.

    Jätkä

    En ole varsinaisesti katkonut luitani, mutta kylkiluita on murtunut, en kyllä kerro missä. Jalkapöydästä on myös murtunut luita, enkä siitäkään ala muistelmia tekemään. Pari sorminiveltä on jäykistynyt tapaturman johdosta.

    Mutta niinhän sanotaan, että jos ei mitään tee, niin ei mitään satukkaan.

    Visakallo Visakallo

    Raivaussahan kanssa kaatumisia alkoi vähitellen tulla.
    Ensin syytin tietysti nykyajan raivausjalkineita, mutta syy olikin jaloissa jotka eivät nouse niin kuin ennen.
    Luita ei ole vielä katkennut, mutta kivuliaita lihasrevähdyksiä on tullut.
    On pitänyt opetella uusi liikkumistyyli, eli vähän hitaammin ja harkitummin askel kerrallaan.

    jees h-valta

    Tuo puuntakusen toiminnan muutos hiihtosuoritukseen on aivan väärä valinta. Kyllä ihmisen kuuluu jalkojaan nostella oli ikää enemmän tahi vielä enemmän. Kun lopputulema noista hiihtoharjoituksista ilman suksia on että on turvallaan maton reunassakin. Meillä on liikkeen ovessa kolmen sentin kynnys ja se on pellistä kantattu. Ei ole päivän mittaan montakaan asiakasta jotka eivät sitä peltiä rämistele. Sisäpuolella on sitten se tavanomainen hälytin joka ilmoittaa asiakkaasta jos ollaan muissa esim. konttoritiloissa. Se räminä antaa hyvän ennakkovaroituksen kyllä mutta perin surullista. Onpa siinä pari ”krokseilijaa” vetänyt turvalleenkin. Siis, jalkoja ylös ikään katsomatta.

    Visakallo Visakallo

    Juuri siitä matalasta hiihtotyylistähän minä vaihdoinkin korkeampaan askel kerrallaan-tyyliin ja rupesin paremmin pystyssä pysymään.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Suo-ojaan toinen jalka kymmenkunta vuotta sitten upposi,toinen jäi jäiselle penkalle,nivelsiteet revähti.Eräs automies sanoi,että parivuotta vaivaa ja niin asia oli.On ainoa kerta metsätöissä,että tapaturman takia paussia on pidetty.

    wanhajätkä

    Tämä oli nyt toinen tapaturma metsätöissä. ensimmäinen oli kuuskytluvulla ku löin kirveellä jalkaanmutta vain haavan. ammattimetsuriaikana ei sattunu mitään. Karjatilallisena elukkojen kans kyllä sattu. Sitten turistiyrittäjänä ajoporojen ja kelkkojen kans useita murtumia. Muutaman kerran oon pudonnu ja kaatunu.
    On kyllä ollu muutama vuosi ilman haavereitakin…harvoin.

    Nii ei se jalka taho nousta. Mulla on nuo kaikki isot nivelet kulunu sököksi. Polvet pahimmat. Rustot kulunu polvinivelten sisäreunoilta niin ettei minusta oo ennää sikopaimeneksi. Jalkojen takia oon ollu muutaman vuoden sairaseläkkeellä. Eivät ala vaihtaan tekoniveliin muiden vaivojen takia. Pitäs muistaa että on jo kömyrä muttaku mielessä ois vielä reipas meno.
    Onneksi ku saha pörisee ni malttiki pysyy

    Jätkä

    Nivelrikot ne vaivaa kyllä minuakin vanhaa ukkoa. Molemmat polvet on ruopattu kierukoiden takia ja nyt lähestyy keinonivel toiseen – syy on sama kuin Wanhallajätkällä = luu hankaa luuta.

    On pirullista kun tulee vanhaksi ja kankeaksi. Kävin keväällä tutkimassa yhden rumpuputken tilaa, kun se oli tukossa ja vettä niin pirusti. Siinä oli maassa jotain vanhaa kaapelia ja kenkä takertui siihen – Ei muuta kuin selälleen sinne kuravelliin! Kyllä se potutti ja toisaalta naurattikin, mutta surkeetahan se on.

    Gla Gla

    ”Mutta niinhän sanotaan, että jos ei mitään tee, niin ei mitään satukkaan.”

    Varmaan totta tuokin, vaikka toisaalta sanotaan, että jokainen työtapaturma on vältettävissä. Totuus lienee sellainen, että toisille sattuu enemmän ja toisille vähemmän. Binäärimaailmassa emme elä, mutta kun oman työpaikan onnettomuustaajuutta (nyt suunnilleen 5 tapaturmaa/miljoona työtuntia) on pudotettu ainakin kymmenesosaan siitä, missä oltiin vajaat 10 vuotta sitten, tuurista ei voi olla kyse varsinkaan, kun pahimmilla kilpailijoilla kehitys on ollut saman suuntaista. Jotkut ovat edelleen useiden kymmenien lukemissa.

    Itselleni ei ole metsässä mainittavia vahinkoja sattunut, muutama läheltä piti-tilanne vain, jotka ovat suojavarusteiden takia olleet harmittomia. Henkisiä kolhuja enemmänkin ja tällaista jakaumaa selitän vähäisellä tuntimäärällä ja metsätöihin käytettävissä olevan ajan puutteella.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)