› Keskustelut › Metsänomistus › Paluu 1950-luvulle

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
1 2

  • Paluu 1950-luvulle

    Sent on: 21.3.2016, 19:53

    Kun historiaa lukee ja tekee historiikkia (MV:n harrastus) 50-luvun taloudesta ja koulutuksesta paluu 50-luvulle tuntuu hyvältä vaihtoehdolta.

    Talous kasvoi 5 %/v, tuontia oli tosin enemmän kuin vientiä, ulkomaan velka supistui.

    Työviikko oli 6 päiväinen, 47 h viikossa. Kesäloma 3 viikkoa.

    Kulutus yhteiskunta syntyi, tavara pulaan tarvittiin omaa tuotantoa, osittain taloutta vielä säännösteltiin.

    1956 oli tosin yleislakko ja taantumakin. Maatalous ja metsä työllisti vielä suurimman osan kansalaisista.

    Historia sivut kertoo lisää.

    Ainut keino talouden parantamiseen viennin vetämättömyyden takia on tuotannon aloittaminen kotimarkkinoille ja työmäärän lisääminen. PK-yritykset työllistivät, toimivat ilman Alvia.

    Työttömät todellakin pantiin töihin mm. metsänhoitoon.

    Tänäänkin ilmoitusten mukaan Suomesta hävisi melkein 300 työpaikkaa, Fiskars ja Nanso.

    Mallia voi ottaa siis 1950-luvulta, toinen vaihtoehto on Ruotsiin lähtö 60-luvun tyyliin.

    Talouden romahtaminen ei varmaan kiinnosta ketään.

    Tekijä
    metsänvartija
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • harrastelija harrastelija 21.3.2016, 20:27

    Me vanhemmat muistamme vielä 1950-luvulta asioita. Ostokuponkeja on saksilla leikattu ja lamppuöljyä haettiin kaupasta öljylamppuun. Tosin joskus 1954 tuli meillekin tämä Kainuun (vilkku)valo.

    Työtä tehtiin ja ainakin yksi asia jäi mieleen; porukat katsoivat tulevaisuuteen positiivisesti!
    Ruotsiin lähti paljon kavereita, osa matkasi aina Australiaan saakka.
    Osalle lähtö oli pakon sanelema, osalle se tuntui olevan seikkailu.

    Joka tapauksessa Suomi ei osannut silloin hyödyntää paljolti maalta vapautuvaa hyvää työväkeä. Voi jälkeenpäin vain kuvitella, että minkälaisia uusia ideoita ja yrityksiä tämä 300 000 parhaassa työiässä oleva joukko olisi kotimaassaankin saanut aikaiseksi!

    Silloin tämä joukko antoi työpanoksensa Ruotsin hyvinvoinnin kohottamiseksi.

    metsänvartija 21.3.2016, 21:26

    Eläminen maaseudulla pientiloilla on ollut vain työtä pelloilla, navetoissa ja metsätyömailla. Sähkö, auto, pesukone, puhelin ym. olivat tuntemattomia asioita. Puutetta oli esim. kengistä, sekin teollisuuden ala on taantunut halpatuonnin ansiosta.

    60-luvulla pientilat tulivat elinkaarensa päähän, muutto betonilähiöön jäi ainoaksi ratkaisuksi. Useat päätyivät Ruotsiin.

    Samoin koulutusta maaseudulla sai vain kansakoulusta ja kotiteollisuus kouluista. Ammatti ym. koulutus oli haettava kaupungeista. Sieltä löytyivät sitten työpaikatkin.

    Devalvaatio etuakaan ei voi käyttää tuontia vastaan/viennin tukena.

    Jo rakennettu hyvinvointi yhteiskunta ajetaan alas pakon edessä.

    Maataloudesta ei löydy työllistäjää, metsäpuolella esim. puusepän teollisuudessa olisi mahdollisuuksia sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille.

    Esim. Lahti oli 50-luvulla puuseppien kaupunki

    kuusessa ollaan 24.3.2016, 11:57

    Lähes kaikki Euroopan maat ovat kovan rakennemuutoksen kourissa ja maaseutu on muutoksessa. Kaupungistuminen ja elintarviketuotannon tehostuminen vähentävät työvoiman tarvetta ja väestö pakkautuu kaupunkeihin. Tämä on osa evoluutiota, kuten taannoin eräässä dokumentissa englantilainen tutkija totesi.
    Hän rehellisesti totesi, että evoluutioon kuuluu eliöiden sukupuutot, se vain tarkoittaa sen hetkiseen maapallon elintilaan soveltumattomien yksilöiden katoamista. Oli sitten kyseessä valkoselkätikka tai pientilallinen. Yksi merkki evoluutiosta on nykyisten ihmisen vähäisempi tekninen tietämys, koska sen tarve on vähäisempää. Voi olla, että osa evoluutiota on se, että jos nyt tulee asteroidin aiheuttama tuho, sen jälkeen selviytyvät vain pientilallisen kaltaiset yksilöt…

    Timppa 24.3.2016, 12:52

    Minusta taas Suomi hoiti tuon rakennemuutoksen käsityöhön perustuvasta agraariyhteiskunnasta teollissuuteen perustuvaksi yhteiskunnaksi erittäin tehokkaasti olemassa oleviin resursseihin nähden.

    Olin 1960-luvun loppupuolella Rakennushallituksen palveluksessa rakennuttamassa ammatti- ja teknisiä oppilaitoksia ympäri Suomea. Näin koulutuksen avulla luotiin pohjaa teollistumiselle. Ongelmana oli tietysti vähäiset pääomat ja myös osaamisen puute Ruotsiin verrattuna. Sitten eräänä erittäin suurena esteenä oli asuntotilanne. Minäkin vaihdoin erääseen rakennusliikkeeseen yhdeksi asuntosuunnittelun vetäjistä.

    Oltiin tosi tehokkaita. Helsingissä yhden lähiön asemakaava- ja talosuunnittelu käynnistettiin tammikuussa. Seuraavana syksynä alkoi kunnallistekniikan ja talojen rakentaminen. Nykyään taitaa vastaavaan kulua useinkin jopa 10 vuotta. Tehokkaiden rakennusliikkeiden ansiosta se muuttovirta Ruotsiin saatiin pääosin käännettyä kotimaahan.

    Mutta olivathan ne Ruotsin suuret autotehtaan aika vahvoilla työvoimakilpailussa. Minulta pysähtyi Volvo joskus 1970-luvun puolivälissä Angelissa, siis Tenon varressa. Apuun löytyi pari kesälomalla Volvon tehtailla työssä olevaa nuorta miestä. Ei heidän taidot riittäneet. Karigasniemeltä löytyi toinenkin Volvolla työssä oleva veljespari, joka yllättäen saikin auton kuntoon. Tällä tahdon kertoa sen, että Ruotsi tarjosi vaihtoehdon sellaisille, joilla ei ollut Suomessa mahdollista hankkia minkäänlaista ammattikoulutusta ja tietysti he saivat muutenkin puitteet kunnolliselle elämälle.

    Jätkä pätkät 24.3.2016, 17:40

    Metsänvartijaa muistuttaisin, että Lauantai oli kuusituntinen, eli viikko 46 tuntia.

    Rane 24.3.2016, 18:03

    Eli ehti viideltä saunaan ja kuudelta putkaan…

    Jätkä pätkät 24.3.2016, 20:09

    EI OLLUT:
    Kahdeksantuntisia päiviä viisi ja Lauantaina kuusituntinen, eli normaali työaika klo 7 – 14 ja välillä ruokatunti.
    Sitä en tiedä, mikä oli ajoitus keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

    metsänvartija 24.3.2016, 20:41

    Netissä maininta että 45 h.

    Yrityksissä työaika oli ja on 24/7.

    Vasemmistonuoret ehdottaa 30 h ilman että palkka alenisi.Syynä mm. työpahoinvointi.

    Puuston kasvu on kaksinkertaistunut 50-luvulta lähtien. Silloin mm.harvennettiin kaskitalouden aikana syntyneitä metsiä.

    60-luvulla metsänhoitotoimenpiteet voimistuivat, tulokset on nähtävissä. Jonkun tuotteen hitsaaminen Ruotsissa ei ole tuottanut kansantalouteen muuta kuin kotimaahan palanneen eläkkeen Ruotsista.

    Nyt kasvu ylittää poistuman, sellutehtaiden ym. investoinnit perustuvat siis vuosikymmeniä sitten tehtyyn työhön.

    50-luvulla järjestettiin mm. Metsämarsseja. Nykyään ”unelmoidaan”.

    metsänvartija 24.3.2016, 20:48

    50-luvulla Osaran aikaan valtion metsissä hakattiin valtavasti aukkoja, nyt nuo aukot ovat harvennushakkuiden piirissä.

    Jovain 25.3.2016, 06:30

    Maaseututyöväen liitto, kuuluu nykyiseen Puuliittoon, tehtiin 60-luvun lopulla vielä 51 tuntista työviikkoa. Arkena 9 h ja lauantaina se 6 h.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
1 2