Hyvän harvennusmoton ;väristä riippumatta , ominaisuuksiin kuuluu , että olottuvuus uralta on vähintään 10 m. Puut pitää myös pystyä käsittelemään siten , että on mahdollista karsia runko puomin alle koneen sivulla. Tällöin karsittavan rungon toisille rungoille aiheuttamat vauriot voidaan minimoida karsintavaiheen aikana. Näkyvyys kaatosuuntaan on oltava esteetön.
Isokin runko joudutaan joskus kaatamaan ja karsimaan kaukana koneesta . Tällöin tarvitaan koneelta voimaa ja vakautta. Runkojen siirtely pystyasennossa parempaan kaatotilaan vaatii myös massaa ja vankkoja rakenteita.
Vaikeissa maastoissa isompi kone on aina pientä parempi . Ulottuva kuormain puolestaan antaa mahdollisuuden kiertää pehmeiköt riittävän kaukaa painumien minimoimiseksi . Ajourien leveyksiin ja painumiin on mahdollista vaikuttaa raivaamalla palsta huolellisesti. Mitä kauemmas palstalla näkee , sitä paremmin ajourat voi suunnata maastoesteitä ennakoiden ja pehmeikköjä vältellen. Virheet urien suuntaamisessa lisäävät väistämättä ajouriin käytettyä pinta-alaa ja pehmeiköille osuessaan maastovaurioiden määrää.

Jos pientä harvennuskonetta tahtoo niin Harverilla sitten puimaan suoraan kyytiin ja puutkin saa samalla siirrettyä pois kun ”urattomasti” työskenetelee.

Muuten harvennuksille on hyvä jos kuljettaja näkee saman linjan missä nosturikin kulkee jolloin Komatsu tai Eco-Log täyttää nuo kriteerit. Tosin nosturi samalla rungolla kopin kanssa ei ole taas kaikista tasaisin kyydinantaja. Puomin pituus on se 10 metriä ja silloin alustakoneelta tarvitaan massaa riittävästi.

Ketkä tahtovat pieniä lyhytpuomisia motoja harvennuksille unohtavat että puolet havuista jää haamu-urille eikä tule ajokoneen alle. Pieniä ajokoneita kun ei kuitenkaan ole työkäytössä meidän maassa kun muutamia kappaleita on urat tehtävä ajokonetta ajatellen ja siinä ei moton massalla ole niinkään merkitystä. Millekään Vimek + Vimek ketjulle ei löydy maksajaa kun kustannuksien ja pienen liikevoiton mukaan taksan laskee.

Olen täysin samaa mieltä suorittavan portaan kanssa. Harvennuksille vaadin tekoon keskiraskaan moton. Ajokone saa sitten olla pienempi, mutta keskiraskasta en siinäkään vierasta. Ajourat kannattaa avata kerralla ja kunnolla. Uran leveys ei harmita yhtään, mutta kun yritetään tehdä sievää jälkeä pienellä koneella, niin juurenniskan vauriot ja epätasaisella uralla pankkojen heiluminen reunapuihin ne vasta harmittavat. Ainakin kuusikoissa oma kasvatusmallini on sellainen, että harvennuksella jäävistä puista jokaisen tulisi olla päätehakkuussa tukkipuu. Kuusikot hakkuutan 900-1000kpl/ha asentoon ja se on samalal myös loppukasvatusasento. Siinä puiden keskimääräinen etäisyys toisistaan on jo sitä luokkaa, että ajouran leveys ei siinä paljoa heittoa tee. Nimittäin 1000kpl/ha tiheydessä puiden etäisyys toisistaan on vajaa neljä metriä jos ne ovat tasaisesti jakautuneet.

Ratkaisevaa epätasaisuutta eivät urat tuota männiköissäkään vaikka ensiharvennuksella jätän 1300kpl/ha. Toinen harvennus tulee jo 10v päästä ja parasta olisi, että moto mahtuu valmiille uralle silloinkin ilman että tarvitsee kokonaista riviä poistaa uran reunalta.
Erikseen olen vielä motokuskeja ohjeistanut, että jos mietityttää, että mahtuuko tuo puu olemaan tuossa vai ei, niin loputtaa miettimisen ja korjaa puun pois.

Kunnollinen uraleveys on hyödyksi muussakin tekemisessä. Lannoitus onnistuu maakoneella kuusikoissakin kun ura on kunnolla auki. Sama juttu myös tuulenkaatojen korjuun kanssa jos niitä joutuu kesäkelissä keräilemään. Ura on poissa metsän kasvulta vain katsojan silmissä.

Olin hiljattain tekemässä toista harvennusta metsään johon ilmeisesti isäntä itse sahalla ja maataloustraktorilla tehnyt ensimmäisen harvennuksen.Kohde oli vielä rinteessä joten harvennus piti tehdä alhaalta ylös eli samaan suuntaan kuin ennenkin.Kohde oli jätetty aivan liian tiuhaksi, joten urien välissä puusto ei ollut juurikaan kehittynyt. Urat taas oli tehty 3:mertrisiksi aikanaan joten ainoastaan uran reunapuut olivat päässeet lihomaan kunnolla. Tällaista oli todella mielenkiintoista koittaa harventaa, jos yritit käyttää vanhoja uria niin ainakin uran toiselta sivulta joutui ottamaan parhaat puut pois. Jos taas teit uuden uran vanhojen väliin, niin koko metsä tuli täyteen uria.
Kapeilla ajourilla ja liian tiuhaksi jättämisellä on saavutettu ainakin kahdenkymmenen vuoden viivytys metsän kasvuun, vaikka on varmaan heti ensimmäisen harvennuksen jälkeen ollutkin kaunis katsella.

Valitettavasti on turvautuminen havuihin , kun kaikkia leimikoita ei ehditä korjata jäätyneen maan aikana . Kilpailijamaissa ei välttämättä ole routaa ollenkaan ja sielläkin pärjätään.

Hyvä ulottuvuus ja riittävä vakaus ovat käypäisen työkonen ominaisuuksia kesällä ja talvella . Pahimpiin paikkoihin ei tarvitse mennä lainkaan , kun puu pystytään poimimaan vähän kauempaa. Pikkukoneella puolestaan on koluttava palsta varsin tarkkaan , että kaikki puut tulee tehtyä. Painumia tulee kesäkorjuussa muuallekin , kun varsinaiselle ajouralle .

Mitäs puhetta se on muuten , että tarjotaan yhtä korjuukertaa lisää metsän käsittelyyn koneellisen nuoren metsän kunnostuksen nimikkeellä? Taimikosta ronkitaan risut kokopuuna yleensä kesäaikaan , tehdään työn vaatimat väljät ajourat jo taimikkoon eikä raiteisiin tule risukaan. Vaikka poistettava puu on pientä , vaaditaan tämänkin homman onnistuneeseen toteuttamiseen keskiraskasta kalustoa.