Keskustelut Metsänhoito PEFC ja ranta-alueen käsittely

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • PEFC ja ranta-alueen käsittely

    Merkitty: 

    Tuli omistukseen tila, jossa osa parhaasta puustosta on ranta-alueella PEFC:n mukaisella suojakaistalla. Suojakaistaltakin puuta saa kuitenkin hakata poimintahakkuuna. Onko palstalaisilla kokemusta tällaisten poimintahakkuiden käytännön toteutuksesta? Riittääkö jos suojakaistalle jättää vähempiarvoista lehti- ym puustoa ja hakkaa arvorungot pois?

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    On kokemusta, ranta-alueen puusto ei saa oleellisesti muuttua maisemallisesti. Syksyllä oli vastaava tapaus, jossa nuoren metsän päällä oli rantavyöhykkeellä järeitä tukkipuita. Itse olisin hakkuuttanut kaikki pois, suostuivat vain puolet poimimaan näitä arvorunkoja. Aion jossain vaiheessa sahoineni poimia loput arvorungot, koska täysi nuori metsähän siihen jää maisemallisesti.

    Kahlschlag Kahlschlag

    Itse olen tehnyt juuri noin yhdessä päätehakkuussa. Metsäyhtiön ostomies ja motokuski vähän yrittivät nikotella, mutta luin heille PEFC:stä ao. kohdan ja sanoin, että kaikki järeämmät eli ainespuukokoiset rungot pois, rantaan jää kyllä riittävästi pusikkoa. Kun kävin tarkastamassa hakkuun jälkeen, niin oli tehty.👍🏻

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos puhutaan jk:n mukaisesta poimintahakkuusta, siinä jätetään osa varttuneesta puustosta siemenpuiksi ja säästöpuiksi. Sama periaate voisi pelittää rantavyöhykkeellä maisemallisista syistä, vaikka vesiensuojelun kannalta riittäisi tiheä nuori puusto ja maanmuokkauksen kielto. Tässä kannattaa käyttää tapauskohtaista harkintaa, eli huomioida vesistön koko ja alueen virkistyskäytön määrä eli onko alueen merkitys maisemalle pieni vai suuri.

    jupesa

    Olisin pari v. sitten hakkuuttanut rantametsän puhtaaksi tukkipuista majavien  veden noston takia. Ostaja ei suostunut . Nyt siellä on pystyyn kuolleita tukkipuita.

    Mitä siitä voi oppia ? Ainakin sen että suojelu ei ole aina hyväksi metsälle.

    Savolainen Savolainen

    Tässä lainaus suoraan Pefc-standardista: .1 Vesistöjen82) ja lähteiden varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova
    sekä varjostusta ja monimuotoisuutta turvaava suojakaista, jossa säilytetään
    kasvillisuuden kerroksellisuus. Suojakaistan leveys on keskimäärin vähintään 10
    metriä, mutta kaikkialla vähintään 5 metriä. Suojakaistalla tehdään vain
    poimintahakkuita, joissa säilytetään monipuolisesti erikokoista puustoa lehtipuustoa suosien.

    Eli voi tehdä poimintahakkuuta, mutta ei voi poistaa kaikkia suurimpia puita.

    Itse noudatan ohjetta että voi poimia kolmasosan runkoluvusta siten että se ei kohdistu pelkästään suurimpiin puihin. Silloin ei tule ainakaan vahingossa rikottua sertin vaatimuksia ja rannalla säilyy puusto.

    jpjulku jpjulku

    Sertin mukaan suojakaistalla tulee säilyttää kasvillisuuden kerroksellisuus ja poimintahakkuussa säilytetään monipuolisesti erikokoista puustoa lehtipuustoa
    suosien.

    Tuota voi tulkita tietysti monella tavoin. Onkohan eri firmoilla toisistaan poikkeavia käytäntöjä asiassa? Tulen kyllä rantapuut hyödyntämään, mutta mielellään pitäisi oman työn osuuden pienenä. Minun silmään siistiksi hakattu ranta on kaikin puolin maisemallisesti kauniimpi kuin rantaryteiköt. Niitähän Suomessa riittää.

    jpjulku jpjulku

    Savolainen on kyllä varovainen hakkaaja. Ymmärrän sen, että pienet norot ja purot aidosti tarvitsevat suojapuustoa, mutta järvellä sillä ei ole mitään merkitystä.

    Kokenut kaiken tietää

    Maisemalliset ja virkistys vaatimukset taitaa tulla mahdollisen kaavan mukaan? ”Erikokoinen puusto”oman tulkintani mukaan mahdollistaa myös suurien kasvunsa lopussa olevien puiden poiston, kunhan kaistalle jää myös isompia puita. Mutta ostajakohtaisia käytännöt varmasti on, ja myös konekuskikohtaisia. Toiset ei koske vyöhykkeeseen lainkaan pitkällä tikullakaan. Omatoimihakkuu saattaa olla puolipakollinen. Yksi vaihtoehto erota sertistä rannan hakkuun ajaksi, ja vetää sileäksi.

    jpjulku jpjulku

    Noinhan se on, kuskihan sen päätöksen viime kädessä tekee. Mielenkiintoista tässä on sekin, että nyt kun vedet ovat ainakin Savossa ennätysalhaalla, puuraja voi hyvinkin olla loitontunut yli 10 metriin vesirajasta:)

    En usko, että minun pitää erota tai erottaa kyseinen tila sertifioinnista, jos haluan hankintahakata rannan sileäksi. Voi olla, että rikon sertifikaattia, mutta mitä sitten? Ainoa käytännön kontrollimuoto kai on, ettei sertifioimattomalle puulle löydä ostajaa. Eipä sitä varmaan käytännössä ostaja selvitä, mistä kohtaa metsätilaa joku hankintapuuerä on hakattu.

     

    Juniori Juniori

    Puunostajat eivät suostu näissä yhtään vetämään ”rajotinta” vasten. Muutaman kannon saa varmaan kenet tahansa neuvoteltua tekemään sertin suojavyöhykkeelle, mutta yhtään kovempi käsittely vaatii tiukkoja neuvotteluja.
    Itse arvottaisin suojavyöhykkeen puut siten että niistä on mahdollista hakata vain 10%. No eipä ole säästöpuista pulaa, kun sertin suojavyöhykkeen puut lasketaan säästöpuiksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)