Keskustelut Metsänhoito Pellon kyntäminen ja kynnettyyn peltoon istuttaminen

Tämä aihe sisältää 16 vastausta, 13 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 1 vuosi, 9 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
  • Pellon kyntäminen ja kynnettyyn peltoon istuttaminen

    Merkitty: 

    Jos kynnän pellon ja haluan siihen istuttaa puuntaimia niin laitanko taimet vakoon vai kynnöksen harjalle kaivettuun pieneen kuoppaan jonka sitten tasailen taimen ympäriltä?

  • mehtäukko

    Eikkös pellon kyntö kunnollisesti suoritettuna ole niinkuin kääntömätästys…Talven alla tiivistynyt viilu ruokamullat/humukset vastakkain on ravinteikas istutusalusta jossa ei vesi seiso.

    MaalaisSeppo

    Ns pallekyntöä suosittelen etenkin vetiseen peltoon. Istutus palteen päälle.

    Jätkä

    Pellon kyntäminen pitäisi tehdä2 – 3 siipisellä auralla, mieluusti aika leveällä, eli vähintään 16 tuumaisilla siivillä. olisi hyvä, jos viillokset vielä poljettaisiin vaikka paripyörillä, jolloin kyntöpalkkien välinen ontelo tiivistyy.

    Istutus AINA palteeseen.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kokonaan kyntäminen ehkä meneekin.

    70-luvulla istutettiin pallekyntöön. Niin että kynnettiin kaksisiipisellä auralla vastakkain tai kaksisiipisella kaksi kertaa samaan suuntaan. Tai jopa niin että vedettiin yksisiipisellä billarin vetämällä raivausauralla kaksi kertaa samaan suuntaan. Kaikki tuottivat huteran istutusalustan, puita jopa kaatuili nelimetrisenä pikku tuulissa ja tiheistä paikoista keskeltä. Ei käytetty Jätkän mainitsemaa polkemista, vähintään sen olis vaatinut ja viilutkin oli liian kapeita.

    Jos nyt olisin peltoa metsittämässä en kyllä kyntämistä käyttäisi, vaan kaivinkonetta, kääntömätästys, isoin mättäin ja telalla yli mättään ajo.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tamperelainen tamperelainen

    Tuohon palteesen jää lokosia,joissa esim myyrät viihtyy.Tuo Jätkän ehdottama paripyöillä tiivistäminen  olisi hyvä toimenpide.Ainakin jaloilla tamppaaminen kannattaa tehdä istuttaessa

    Pete

    On hyvin todennäköistä, että Eräjorkin hankkeessa tulee esiintymään noita Tanelin jo kuvaamia ongelmia. Näin jo siitäkin syystä, että tekijällä tuskin on asiasta minkäänlaista kokemusta. Hyvääkin jälkeä on aikanaan saatu aikaiseksi, mutta silloin tekemistä neuvottiin ”kädestä pitäen” ja kyntäjilläkin oli kokemusta. Nyt ei ole neuvojia (paitsi täällä netissä huutelijoita) eikä kokeneita kyntäjiä.

    Jos taimet ja istutus ovat sen verran iso investointi, että kannattaa ehdottomasti teettää muokkaus kaivinkoneella. Jos on ojitustarvetta (ja sitä hyvin todnenäköisesti on), niin oikea menetelmä on ojitusmätästys tai lievemmän kuivatuksen tarpeessa naveromätästys. Kuitenkin niin, että peltoon ei tarpeettomasti kaiveta mitään kanaaleita. Navero on leveä, laakea ja matala. Sellainen josta pääsee yli helposti vaikka naveron pohjalle astumalla. Täydentää voi sitten vaikka kääntömätästämällä. Kannattaa suhtautua laikkumätästykseen hyvin kriittisestä pellonmetsityksessä, pehmeään peltomaahan syntyy hyvin helposti syviä kuoppia eikä niinkään ”laikkuja”.

    Ja glyfosaattiruiskutus kannattaa tehdä ehdottomasti ensi kesänä ja muokkaus sitten vasta syksyllä 2018. Ja samalla ruiskutuksella menee nestemäinen boori (Bortrac) jota lähes aina peltomailla tarvitaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tekisin boorilannoituksen, kemiallisen heinäntorjunnan ja mätästyksen. Taimet ehdottomasti mättäille.

    köyhälaulaja

    Meilläpäin kyntäjä veteli 20″ auralla viiluja parin metrin välein, taimi viiluun päälle, ei ollut heinistä ongelmia, eikä ole toistaiseksi tuulikaan pahemmin kaatanut nyt n. 45v kuusikkoa, vaikka itsekin ajattelin näin voi käydä.

    Jätkä

    20 ” aura olisikin mojova peli. Sillä tulee niin syvä vakokokin, että se riittää hyvin pintavesille. Yksisiipinen aura riittäisi, mutta mielellään vielä paripyörillä tamppaus.

    Kaksi – kolmisiipisten jäljiltä siivujen väliin jää ”tunneli”, joka pitäisi mankeloida tukkoon. Polkeminen on melko kova homma. ( Nimimerkki koettu on tämäkin riesa.)

    Toki Glyfosaattikäsittely tarvitaan, joko ennen istutusta, taikka taimien jo ollessa maassa.

    Pete

    Lisätään nyt vielä tämäkin, eli ”pallekynnön” onnistuminen riippuu aivan ratkaisevasti siitä mitä kynnetään. Aikanaan kun peltoja metsitettiin suoraan viljelystä niin maa ”kääntyi” nätisti ja näitä ”tunneleita” ei jäänyt sinne palteen alle. Nyt metsityskohteena on todennäköisemmin jopa vuosikymmenet heinää ja vesakkoakin kasvanut entinen pelto. Siellä on siis uskomaton määrä elävää juurta. Se ei aivan hetkessä maadu vaikka glyfosaattisruiskutus ennen kyntöä tehtäisiinkin. Tämän tunnistaa kyllä kuka tahansa joka on enemmmän kyntänyt. Nurmen ”lopetuksen” kyntö on aivan eri hommaa kuin viljalla olleen pellon. Vuosien aikana kertynyt juurimassa ”sitkastaa” viiluja niin etteivät ne niin vain käänny. Tämä kannattaa huomioida. Eli ratkaisu on kaivinkonemuokkaus. Sillä saadaan tarvittaessa kuvion reunankin kuivatusoja perattua ja laskuojat pellolta kuntoon. Ja voidaan tehdä ne laskeutusaltaatkin jotta alkuvaiheessa reippaammin liikkuva kiintoaines ei täysimääräisesti valu vesistöihin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)