Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Viime kesänä toistakymmentä hehtaaria peltoa metsitettiin koivulle, boorilannoitus tänä kesänä. Syy siihen on, että yli 70 cm korkuiseen taimikkoon saa metkatukea 155 € / ha. Siinä syy, miksi ei heti.
Taimipaakku on lannoitettu boorilla taimitarhalla, joten taimi pärjää muutaman vuoden siinä olevalla boorilla. Itse lannoittaisin vasta muutaman vuoden päästä
En metsittäisi peltoa ilman hyvää valmistelua. Se tarkoittaa glyfosaattiruiskutusta edellisen kasvukauden aikana. Jos suunnitteilla on taimien istutus nyt tulevana keväänä 2026, niin ottaisin ehdottomasti aikalisän ja tosiaan glyfosaattiruiskutuksen (4-6litraa/ha + 200 litraa vettä hehtaarille) maataloustraktorilla heinäkuun alkupuolella.
Boori, eli Bortrac 15-20litraa/ha menee siinä samalla kuin glyfosaatti ja en keksi yhtään syytä miksi sitä ei kannattaisi laittaa samalla. Edes Metka-optimointi ei ole järkevä syy, sen verran vaivattomasti boori menee samalla kun muutenkin ruiskutetaan. Taimipaakun mukana booria tulee olemattoman vähän ja se ei riitä juuri mihinkään. Kun kasvu lähtee voimakkaasti vauhtiin, niin puutoksia alkaa ilmetä jos boorista on niukkuutta. Hienojuurien kehitys häiriintyy vaikka latvassa ei mitään vielä näkyisi. Puulajista riippumatta kannattaa boori lisätä, eli koivulle myös, kustannus on niin pieni.
Muokkaus loppusyksystä naveromätästyksellä, laikkumätästyksestä tulee helposti kuoppamätästys ja kulkeminen on sitten vaikeaa kun kasvaa se heinä yms. toki takaisin.
Petellä hyvä resepti. Pitkäänkö glyfosaatti auttaa pellossa? Kannattaisi ehkä lisäksi istutustiheys suunnitella niin että rivien väliin mahtuu jollain koneella tamppaamaan.
Kyntöaurat ei kuulu metsitykseen. Kyntöviilu ei mene maata vasten kun ei koko härveli ole sellaiseksi tehtykään. Ilmavälissä juuret kasvaa heikosti. Tämä havaittiin jo 70-luvulla kun ensimmäisien pakettipeltojen metsitystä aloitettiin.
Riippuu olennaisesti siitä, onko pelto ollut mihin asti viljelyssä ja millä lajilla, miten kaukana asuu, mitä vehkeitä itsellä tai kavereilla on ja mille puulajille metsitys on aikeissa.
Glyfosaatti on hyvä asia, mutta kuten jo tuolla jossain toisaalla sanoin, sen voi laittaa kun rikkaruoho on jotain 15-senttistä. Tekee sitten mätästyksen ja istuttaa kesäkoivut vasta sen jälkeen mutta vielä samana vuonna, jolloin säästää vuoden. Tai voihan sitä istuttaa vaikka kuusta loppukesästä jos siitä tykkää.
Raemuotoisen boorin levittely on sen verran kevyttä hommaa, että jos koivu on kyseessä, niin sen saaminen 70-senttiseksi ei tosiaan ole mikään ongelma ja taimikkoahan pitää joka tapauksessa käydä tervehtimässä silloin tällöin. En myöskään tiedä, onko monessakaan paikassa niin raju boorinpuutos, että se aiheuttaisi kasvuhäiriöitä tuonpituisessa taimessa. Sellaisia kolmemetrisiä hänkkyröitä olen kyllä nähnyt.
Jos haluaa sen vuoden kuluttaa johonkin, niin yksi vaihtoehto on myöskin kylvää pelto vuodeksi viljalle, vaikuttaa myös rikkaruohostoon.
Pallekyntö on ehkä toiminut aikanaan kun on suoraan viljelystä muokattu istutusta varten kuten Jean S. kuvaileekin. En lähtisi yrittämään ja jos yrittää, niin glyfosaattiruiskutus on aina vaan tärkeämpää. Traktoreita, kyntöaurojja ja kyntäjiä kyllä on, mutta onko pallekyntäjiä, jotka ihan oikeasti ymmärtävät mitä ollaan tekemässä. Aikanaan pakettipeltojen aikaan onnistui varmaan hyvinkin kun kyntäjillä oli asiasta kokemusta. Nyt kyntäjä tulee ns. pystymetsästä tekemään asiaa ensi kertaa.
Pitkään kesannolla olleessa pellossa on niin sitkeä heinän juuristo, että palteet eivät tiivisty ja ”kuntta” on paksua myös.
Metsitystä ja glyfosaatin oikeaa ruiskutusaikaa on tutkittu ja heinäkuun toinen viikko antaa parhaan tuloksen. Ei kannata leikitellä asialla, pellot ovat niin haastavia, että kun tekee niin tekee sitten kunnolla. Oma kokemus myös on, että glyfosaatista voi koitua jotain vahinkoa taimillekin jos talvi ei ole välissä. Se ei ole maavaikutteista, mutta silti. En ottaisi riskiä.
Koivulla en ole metsittänyt, mutta kuusella useita erilaisia kohteita. Erittäin reheviäkin ja toisaalta leppää ja pajua taajaan kasvavia. Vesakko on tietysti hakattu ruiskutusta edeltävänä vuonna alas. Heinäkuussa ruiskutetun glyfosaatin seurauksena en ole näitä kertaakaan heinännyt. En siis kertaakaan. Ihmettelen vaan näitä kertomuksia useita kertoja kesässä toistuvista ja useita vuosia jatkuvista heinäystalkoista. Taimet ovat nousseet täysin auttamatta ja kevyttä taimikonharvennusta olen tehnyt. Boorin olen laittanut ruiskutuksen yhteydessä ja joku kohde helikopterilla ennen muokkausta.
Kyllä kai pellonmetsityksessä glyfosaatti kannattaa aina laittaa, jos ei näe mitään eettistä ongelmaa siinä. Hyvällä ruiskulla aineen menekki on vähäinen ja ruiskuja on kaikilla kunnon maajusseilla. Ehkäpä harkinta on vaikeampi, jos on jo jonkin verran syntynyt luontaista taimiainesta. Minä olen istuttanut glyfosaatin ruiskutuksen jälkeen parin viikon päästä, eikä ongelmia ole ollut. Hyvä tieto, että heinäkuun toinen viikko paras aika glyfon käytölle!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään