Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kuulisin mielellään lisää kommentteja ja lähteitä tähän glyfosaattihommaan. Mulla on ollut sellainen käsitys, että juuriin kulkeutumisen kannalta ilman pitää kyllä olla lämmin, mutta että kyllähän glyfosaattiruiskutuksia kevätpuolellakin tehdään ihan hyvällä menestyksellä. Jos tietysti Peten tarkastelupiste on seuraavan vuoden toukokuu, niin varmaan siinä tapauksessa syysruiskutuksesta on enemmän iloa, mutta en nyt keksi, että miksi ei voisi istuttaa jo samana vuonna. Heinäkuun toisella viikolla horsma on jossain 1,5-2 metrin välillä menossa jo, ja matalampiin rikkoihin ei välttämättä enää aine kovin hyvin osu. Siksi siis mun mielestä se 15 cm kasvusto riittää, tai enimmillään ehkä 30 cm, ja vähemmän vettä ja enemmän ainetta.
Ja kesäkuumalla aine hajoaa nopeammin kuin syksyllä levitettynä.
Ajatus oli kääntömätäystys syksyllä 2026 ja 2027 heti kun routa väistää istutus ja toivotaan parasta. Glyfoa en ole miettinyt.
Noin. 4ha ala vanha heinäpelto kait, ollut kauan koskematta ei juurikaan puuvartisia kasveja taimettunut. Kuuselle ajatus istuttaa, koivua olen myös hieman harkinnut kun karkaisi nopeammin heinän ulottumattomiin.
Glyfosaattia kannattaa laittaa joka tapauksessa, reilu annos ennen muokkausta. Ja se boori taitaa siinä vaiheessa olla edullinen, ruiskutustyö maksaa saman sen kanssa ja ilman. Itse ruiskuttaisin juhannuksena ekan kerran, muokkaus siitä 2 viikkoa, ja toinen ruiskutus elokuun alussa, taimet maahan elokkuun puolivälissä. Jos savi- hiesupeltoa niin sitten taimet vasta keväällä heti kun on sulaa. Pääsee järjellisellä työllä, 2 vuotiaat taimet ja merkkikeppi.
Yhden pellon olen glyfoa ruiskututtanut, muutoin olen tampaamalla hoitanut. Olen kymmeniä hehtaareita peltoja metsittänyt, koivulle ja kuuselle. Viime ja tulevan vuoden pellon metsityksiä n. 15 ha, joten heinäystä tiedossa. Kahdesti kun jaksaa parina kolmena vuotena kesässä käydä, niin siitä ne yleensä on metsäksi muuttuu. Vaati kyllä sisukasta mielenlaatua ja halua saada metsä syntymään.
Tuossa se vihertäminen ei kannata , osta vaikka pari kauppareissua luomua mieluummin, tuohon menee glyfosaattia ( 360g/ l/) alle 40 litraa, ja se riittää seuraavaksi 50 vuodeksi. Suurehkoa viljatilaa pitävä ruiskuttaa sitä tonnin kontin vuosittain. Ja Booriahan sinne ruiskututat, se glyfo menee joka siinä samalla. Käytännössä poistuu 2 vuoden mekaaninen heinäys, ja taimien kasvu on 2 kertainen ensimmäist kasvukaudet, kustannus luokkaa 3-400 eur
Jes kerranki pääsis kunnolla tamppaaman, kun se eräs jk-mies aina siitä puhuu.
Koivulla ei varmaan tamppaustarvetta, tosin kun katselee kuinka vahvasti 30 v. vanhat peltokoivikot yhä kasvaa heinää niin siinä tulee seuraavalla puusukupolvella taas tamppaus ajankohtiaseksi jos haluaisi kuuseen vaihtaa.
Jean s, vanhoja tutkimuksia olen lukenut ja niissä heinäkuuta suositeltu. Hyvä teho johtunee siitä, että kaikki lajit ovat parhaassa kasvussa silloin, osa jo loppupuolella, mutta kokonaisuutena laajin kirjo hyvin vehreänä. Juolavehnä on täydessä mitassa ja virtauksia juuriston suuntaan, hyvä teho siis. Parempi kuin pellolla keväällä ja syksyllä. Vesimäärässä ei kannata tinkiä, se parantaa ”tunkemaa” ja kun vettä on 200 litraa niin glyfoa tarvitaan se 4 litraa. Seos ei saa olla liian laiha.
Jos ja kun vesakkoa on niitetty edellisenä syksynä tai varhain keväällä, niin kyllä täytyy heinäkuulle odottaa että uusi vesakko on täydessä kasvussa ja teho sen seurauksena hyvä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään