Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Älkää tuossa kohtaa säästelkö siinä aineen määrässä, se 4 l / ha ei kaikille piisaa, ja kun sitä kasvustoa on erilailla kun viljellyssä pellossa, se peitto kertaruiskutuksessa ei ole täydellinen. Lisäksi se tapettava juuristomäärä on suuri viljeltyyn peltoon verrattuna. Jos kertaruiskutuksella meinaa hoitaa, se 8 l/ ha on sopivampi. Ei ole kallis silläkään, jos jotenkin muuhun suhteuttaa. Sen verran olen käyttänyt, että jos sattuu kuiva aika keskikesällä, vähän suurpiirteinen ruisku tai ruiskuttaja, epäedulliset olosuhteet/ vesi, niin se 8 l+ kiinnike on hyvä varmistus, ettei tarvitse alkaa koko hommaa parin vuoden päästä uudelleen. Se hinta ero ei ole montaa sataa, mutta kun tamppaa sen neljä hehtaaria huolella pari kertaa vuodessa kaksi vuotta, ja saa juuri pidettyä puut hengissä, vrt siihen että ne kasvaa 0,5 m vuosikasvua, se satsaus käy aika selvästi kannattavan puolelle. Saa käyttää, ei ole pakko, voi ihan itse kokea jos kerran haluaa.
Esimerkiksi Krypt 540:ssä on glyfosaattia se 540 g/l, ja siinä on jo kiinnitteet valmiina. 15 litran tönikkä kustantaa 145 € ALV 0. Käyttömääräsuositus on enintään 4l/ha, mitä määrää kohden 100-200 l vettä. Levityksen ajankohdalla ja sääolosuhteilla on väliä. Kerran myös sain paikalliselta maajussilta esitelmän, miten käytetyllä ruiskulla ja sen synnyttämällä pisaratyypilläkin on iso merkitys tehoon. Itselle tulee mieleen, että jos rikkojen rakenne on sellainen, että kasvustossa päällimmäisenä on isolehtistä ja etukasvuista rikkaa ja alla pienempää tai myöhempään nousevaa lajia, niin ruiskutus voi kohdistua lähinnä siihen etukasvuiseen. Tällöin voisi niittämällä tasata tilanteen ennen ruiskutusta. Voi olla myös pelkkää hifistelyä.
Eli tätä juuri tarkoitin, kun se tehoaineen määrä/ l vaihtelee 360-g 720 / l niin se pitää jotenkin ottaa esille, ja kiinnike mukaan laskuihin. Itse käsipelillä ruiskuttaessa olen sen kiinnikkeen jättänyt pois, ne on niitä vähemmän testattuja terveyden kannalta. Eli tuollaiselle viljelemättä vuosia olleelle pelllolle se 2,5 kg/ha 100% glyfosaattia+ sopiva kiinnike+ sovelias vesi on sopiva annos. Ei ole hifistelyä, ihanyeellisissa olosuhteissa se puolikas piisaa. Mutta katsokaapas mitä se maksaa per / ha ja kannattaako sillä säästöllä syöttää itseään hyttysille ka paarmoille 5 viikkoa + 5 viikkoa ia saada aikaiseksi vain hengissä pysyvä puusto vrt. Puolen metrin vuosikasvu ilman juuristokilpailua.
No sanotaan näin että asiallinen mätästys riittää ensimmäisen vuoden, tamppaamishommat alkaa sitten toisena vuonna. Nyt tosiaan pitäisi tietää jotain Juniorin pellon maalajista, valon määrästä ja rikkaruohokoostumuksesta että vastaukset paranee.
Koivu kasvaa istutusvuonna johonkin ehkä 50-80 sentin paikkeille ainakin joten jos on asialliset mättäät, niin se kasvaa toisena vuonna heinästä läpi ilman muuta vaivannäköä. Kuusi taas voi hyvinkin jäädä juromaan ja saattaa kaivata sitä tamppausta ja Siekkelin sahan kepakoita.
Jos haluaa jälkimyrkytellä, niin havupuut kestävät loppukesästä jo jotain aineita kun kasvu on pysähtynyt. Älkää kokeilko jälkimyrkyttää lehtikuusten ympäryksiä….
Ja tosiaan lähtisin Juniorin tapauksessa enivei siitä että istutellaan siinä joskus heinä-elokuulla 2026, olipa laji sitten kuusi tai koivu (tai leku).
Vanhoja tutkimuksia en ole lukenut, mutta ei kai niiden tutkimusten aikaan edes harrastettu syysistutuksiakaan,eikö se ole aika myöhäinen ilmiö?
Ja kannattaa muistaa että maa ei pysy tyhjänä kuitenkaan, eli jos istutusväli on vaikka se Sahalan kolme metriä, niin siinä on reilu 2 metriä mihin ei oikeastaan tarvitsisi mitään kemikaalia.
Märkää ja kylmää, typpi liikku huonosti, ja sen mättään korkeus n 20 cm etuna rikkoihin. 2010 luvulla suurin osa istuttamistani kuusen taimista oli vielä metsikkösiementä, ja varmaan monen muunkin. Mätästys ja kuuma ketju, sekä perkaus. Sillä ne kasvaa, jos maassa on voimaa. Eli valoa, ravinteita, tilaa, ilmaa maassa. Tiiviissä ruohottuneessa pellossa pari puuttuu. Muokkaus, täydennyslannoitus ja kilpailun minimointi. Saa 20 vuoden päästä harventaa, eikä tarvi keppejä keräillä. Lämpöhän sen mätästyksen suurin saavutus on.
Maalaji suurella todennäköisyydellä savea tms. ainoa kysymysmerkki kuinka paksu mullos puhtaan kivennäismaan päällä. En älynnyt kaivaa kuoppaa ennen talvea.
Toki muokkaamattomaankin maahan voi istuttaa ja sitäkin on maailmassa tehty. Nythän tässä vaan arvotaan juniorin avuksi sitä, mennäänkö myrkyllä vai ilman, ja mitä kaikkia muita taikoja tehdään.
Saviakin on monenlaisia, mutta voisi kuvitella, että jos putken kanssa olisi liikkeellä samana päivänä kuin kaivuri käy, voisi saada taimet maahankin ennen kun savi muuttuu asfaltinkovaksi.
Ne peltomaat, jotka multa on raksuttumassa lukijoiden kuviin, ovat metsä-äkeen jälkeen istutettuja, ja se riittää jos on hiekansukuinen maalaji. Tässä tapauksessa en kokeilisi sitä.
Jos pellonmetsitys kyseessä ja jos mekaaninen tamppaus olisi mahdollinen (traktori tai mönkijä) silloin voisi riittää glyfo yhteen kertaan? Taimet pitää merkata 1,5 metrin kepeillä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään