Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Glyfosaatti tappaa kasvin joka on lehdessä. Pellossa on aina siemenpankkia, sieltä itää uutta kortta, joten seuraavana kesänä jo puskee jotain harvaa, siitä pikku hiljaa joka kesä sakenemalla. Kokemuksen mukaan useamman vuoden heinää puskenut pelto alkaa näyttää samalta noin kolmessa vuodessa.
Minun muutamalla (pienehköllä) kohteella on tehty heinäkuun alussa glyfosaattiruiskutus ja muokkaus syksyllä ja istutus keväällä toukokuun lopulla. Mätästys tarvitaan ehdottomasti vaikka glyfosaattia on käytetty.
Nämä kohteet kuusella ja trampata ei ole tarvinnut kertaakaan. Olennaisinta on ehkäpä se, että juolavehnä ja kastikka pysyy poissa ja samoin vesakko. Tottakai näille on noussut reipas kasvillisuus. Istutusvuoden ajan vain kohtuullisesti, mutta jo seuraavana vuonna maitohorsma paikoin hyvinkin taajaan ja jopa 2,5 metriä pitkää. Voi olla, että minulla on ollut onnea, mutta maitohorsma on ”korsiintunut” ja se ei ole kaatunut taimien päälle. Taimilla on ollut erittäin hyvät lähdöt mättäissä (joista ei siis voi tinkiä) ja sieltä ne ovat keväällä aina löytyneet hyvässä kunnossa. Myönnän, että parina vuonna, olisiko 2-3 vuosi istutuksesta, näytti pahalta kun eihän taimia näkynyt kesäaikaan kuvion vierestä katsoen ollenkaan.
Juolavehnä on ehkäpä kaikista pahin viemään veden ja ravinteet istutetulta taimelta. Onneksi ei ole ollut sananjalkaa, siihen ei glyfosaatti tehoa ja sananjalka tekee 100% katteen mättäiden päälle jos pääsee valloilleen.
Viime kesänä istutin koivulla yhden 70-luvulla koivulla metsitetyn pellon (hakattiin pari vuotta aiemmin) ja siinä on sananjalkaa aivan mahdottomasti. Tätä joudun tramppaamaan ainakin ensi kesänä vaikka mättäiden ympärykset ruiskutin. Taimikepitkin laitoin, joten kaikki hullutukset on tässä nyt käytössä.
Se vielä, että jos sananjalkaa on, niin silloin muokkaus kannattaa tehdä keväällä ja istutuskin keväällä. jos koivua laittaa, niin ei kannata kesäkoivuja odotella vaan käyttää vanhanliiton isopaakkuisia lepotilassa olevia koivuntaimia. juhannuksen jälkeen sananjalka on jo lähes täydessä mitassa. Tällaisilla ”sananjalkakuvioilla” en pidä taimikeppien laittamista huonona ideana. Niiden asettelu on ja koko istutusprojekti on mukavampi tehdä kun kasvillisuus ei ole vielä noussut.
Sananjalka on tosiaan mielenkiintoinen kasvi, tappaa kaikenlaista.
Sinänsä en ole ikinä katsonut sitä, että jos sen ajaa sopivaan aikaan kesällä lyttyyn esimerkiksi maanmuokkausta tekevällä kaivurilla, että kasvattaako se uutta tilalle vai ei. Sanikkainenhan on tehtävänsä tehnyt, kun itiöt ovat valmit.
Täydentelin ja korjailin vähän tarinaa lukijoitten kuvissa.
Ja Panulle ja muille kuvanaluskeskusteluun liittyen:
Minäkin olen sitä mieltä havaintojeni perusteella, että leku ohittaa nuorena männyn VT-pohjalla. Jalostetulle koivulle ei tosiaan vauhdissa pärjää.
Nyt sitten olisi hyvä saada muilta kommenttia, mutta mulla on sellainen mutu noin neljän eri olosuhteisiin ja eri menetelmillä istutetun lehtikuusitaimikon perusteella, että lehtikuusi kestäisi kesäkaudella pintakasvillisuuden varjostusta huonommin ja kasvaisi loppukesällä huonommin kuin koivu. Eli siis ehkä niin, että lehtikuusi pitäisi tampata keskemmällä kesää esiin kuin kuusi, joka kestää varjostusta paremmin.
Lisäksi kiinnostaisi ylipäätään kuulla, että millaisia VT-pohjan lehtikuusikoista on tullut. Viime viikkoinahan on oltu sitä mieltä, että maaperä olisi liian laiha lehtikuusen kasvatukseen, toisaalta taas esimerkiksi Puhoksen lehtikuusikkohan on hiekkakankaalla.
Sinänsä neljän lehtikuusitaimikon valikoima mikä mulla on, on ihan hauska: yksi istuttamalla mättäisiin (VT), yksi porakoneella entiseen peltoon, yksi äestämällä metsään (VT/MT) ja yksi muokkaamattomaan maahan (lahonnut turvekangas, MT/OMT).
Laitappa kuviin jotain leku kuvioita, kiinnostaa, koska ekat raivuun harjoittelut tein leku kuvioilla, joita elukat oli jonkin verran kurittaneet. Enskan teetin vajaa 10 vuotta sittten, ja toinen harvennus olisi käsillä pian. Mänty vieressä on pienempää, tuore kangas. Minusta tuossa lehtikuusessa olisi mahdollisuuksia tulevaisuudenkin ilmastossa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään