Olen huomannut kuusentaimikoissa hirvien pitävän pehtipuupuskat kurissa. Hirvi taittaa lehtipuun latvat, näin pitäen pituuskasvut matalina ei jää kuusentaimet pahasti varjoon. Kannattaisi kuusentaimialueilla suosia hirviä eikä tappaa niitä.
Niinpä varmaan jos linnunpönttökuusia meinaat viljellä. Muuten ei kyllä kannattaisi paljon sotketuttaa kuusen hienojuuristoa. Senverran on kyllä tietoa millaisia karjalaitumen kuuset yleensä ovat olleet.
Kyllä niistä laitumista tukkipuita tuli jossa ennen karja käyskenteli. Samanlaiset sorkat niillä on molemmilla, ja laitumilla jalanjälkiä syntyi vielä enemmän.
Aivan toisenlaisia on omat kokemuspohjat. Ensimmäinen kuusikkoni oli juuri tuollainen torpan pihattohaka ja sieltä ei juurikaan lahoviatonta kuusta löytynyt. Tosin ei ollut noussut vielä korkealle koska uudistin sen suhteellisen nuorena. Vähän yli viiskymppisenä.
Kuten aikaisemmassa yhteydessä tuli hirvistä mainittua,liika on liikaa.
Ja kuula on se joka tehoaa parhaiten joka syksy.
Kun Joulun alla erään hyvän tutun poika ajoi hirvikolarin,jossa se poika,siis isä ja hänen 3v pikkupoika menehtyivät ja äiti molemmat jalat katkenneina ym. selvisi jotenkin,ei anna liioille hirville minkäänlaisia sympatioita.
Söisivät taimikossa edes järestään…
Uudessa metsälaissa myös kuivat kankaat saa (todellisuudessa joutuu, sillä vain täydellinen ääliö edes harkitsee tuollaista typeryyttä) uudistaa kuusella.
Tuo on sellainen myönnytys sorkkaeläinlaiduntajille, että lain laatijat tulee saattaa edesvastuuseen. Täysin toimimaton yhtälö. Vain aivokuollut voi päästää tuollaisen läpi (sorkkaeläinlaiduntajat, sudenpelkoiset ja lumikkohypoteetikot peesareineen sitä jo ovatkin).
Joo ei oo täällä hirvistä paljon apua. Itte joutuu niittämään isot kasat rauduskoivua kuusentaimikoista kun ne ryökäleet vaan on syömässä järvien ja lampien rannoilla pajuja.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.