Lieneekö missään muualla tällaista susien/petojen pelkoa kuin Suomessa? Muutama takkuturkki juoksentelee pitkin ja poikin salomaita, niin ollaan hysterian partaalla.
Naurettavaa käyttäytymistä, jolle varmaan muitten maiden hevosetkin nauraa.
Tutkija Pullinen taitaa olla dementikko, kun sannoo, että kolmeenkymmeneen vuoteen vain kaksi tapausta.Minäkin tiedän kolme tapausta, jossa karhu on käynyt täysin sivullisen kimppuun:
Itä-Suomessa lenkillä ollut metsätyönjohtaja pakeni puuhun.
Sitten se tapaus kaiketi josaskin Etelä-Karjalassa, jossa karhu surmasi lenkkeilijän.
Keski-Suomessa Hankasalmella karhu hyökkäsi lenkillä olleen naisen kimppuun. Tämä huusi niin kovaa, että pentu pelästyi ja emä lopetti raatelun ja läksi pennun perään.
Sitten vielä muutama tapaus, kun karhu on hyökännyt metsällä olleen kimppuun.
Nyt täysin varma havainto absoluuttisesta totuudesta: metsästysretkellä oleva aseeton mies menee kuikuilemaan kolmen metrin päästä talviuniltaan herätetyn karhun pesään.
A. J:lle: Olet oikeassa! Metsälaissa ei suoraan oteta kantaa riistaan tai metsästykseen. Kuitenkin metsälain 1 luku, yleiset säännökset 1§, lain tarkoitus, sanoo:
”Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.”
– Uuteen lakiin ollaan ujuttamassa myös neljäs ”kestävyys”, kulttuurillinen kestävyys. Se ehkä nykyisen lain mukaan sisältyy sosiaaliseen kestävyyteen, ja sisältää biologisen kestävyyden ohella metsien monikäytön turvaamisen. Metsästystä on alettu mainostaa kulttuuriharrastuksena, joten mm. sen turvaamisesta (myös hyvästä hirvikannasta) on kysymys. Muinaisjäännösten säilyttäminen ym. kuuluvat samaan kestävyyteen.
Saman luvun 4§ sisältää kansallisen metsäohjelman. Siinä sanotaan mm: ”Ohjelman päämääränä on lisätä kansalaisten hyvinvointia hyödyntämällä metsiä monipuolisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen”. Samaan lain pykälään sopii lisäksi muitakin ohjelmia tai strategioita.
– Siis metsätaloutta pitää harjoittaa siten, että kaikki 3-4 kestävyyttä turvataan. Myös biotalousstrategian laatimisen yhteydessä on tarkoitus tarkistaa kansallinen metsästrategia eli ajantasaistaa se.
– Nämä asiat olisivat mielestäni etusijalla metsänomistajien edunvalvonnassa. Mtk tai MMM ei sitä näytä tekevän. Susi-kortti vedetään hirvimafian toimesta välittömästi esiin silloin, kun hirviasioista tehdään kovasti lobattujen virkamiesten toimesta pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvia ohjelmia tai strategioita.
HUOM! Edellä oleva n-merkin viesti on saanut aivan uuden muodon. Alkuperäisessä viestissä moitittiin lyhyesti jees h-valtaa siitä, kun hän arveli karhun heränneen uniltaan koiran haukunnan vuoksi, vaikka ensimmäisessä uutisessa koiraa ei edes mainittu, eikä aseista tiedetty mitään. Nyt se osa n-merkin kommenttia on luonnollisesti poistettu. Jouduin itsekin puljaamaan tämän kommenttini kanssa.
Susipolitiikka ja hirvipolitiikka liittyvät toisiinsa. Hirvipolitiikan tekijät käyttävät sutta apuna silloin, kun halutaan ohjata keskustelua pois hirvivahingoista.
Metsästyslain läpiviemisessä käytettiin kissa-pykälää apuna. Naiskansanedustajat valtasivat lähes kaikki puheenvuorot, joten laki aikapulassa luiskahti läpi kaikkine mielettömyyksineen, hirvenkaatolupineen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.