Keskustelut Metsänhoito Pitkien kuusien mäki

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Pitkien kuusien mäki

    Motti 3.0-keskustelussa tuli puheeksi Jyväskylän hyväkasvuinen metsikkö, jota A.Jalkanen luonnehti seuravasti: ”Jyväskylän kaupungin maillahan sijaitsee pieni metsikkö johon laskettiin noin 80-vuotiaalle metsikölle tilavuudeksi yli 1000 mottia, eli vuosikasvu on ollut yli 10 mottia. Suurimpien puiden dimensiot olivat juuri nuo mainitut 40 cm ja 30 m.”

    Antonilla oli hiukan erilainen käsitys asiasta:
    ”Kyseisessä kuusikossahan on 650 runkoa hehtaarilla.

    ”Keskimääräisen 40-senttisen kuusen tilavuudeksi neljän sentin kapenevuudella Laasasenaho laski 1,957 kuutiota”.

    Valtapuut ovat olleet 45-47-senttisiä, joiden pituudet 32,5 – 33 metriä.

    Noin vuonna 2007, kuusi kasvukautta sitten. Lusto on vieläkin rinnankorkeudelta 2,5 millimetriä, joten keskimääräinen kasvu keskimääräisellä 33 neliömetrin vaipalla on vähintäänkin kohtuullinen.”

    Erä-lehdessä nro 14/2012 oli juttu otsikolla ”Pitkien kuusien mäki”. Sen mukaan Muuramen kuusimäellä kasvaa keskipituudeltaan 30 metrisiä kuusia. Pisin on yli 40 metrinen. Onkohan kysessä sama kohde, josta A. Jalkanen ja Anton mainitsivat? Jos ei ole, laitatteko tarkemmat tiedot 1000 kuution metsästä.

    Karttalinkki paikkaan, johon Erä-lehden artikkelissa ilmeisesti viitattiin:

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/
    linkki?scale=40000&text=T%
    C3%84%C3%84LL%C3%84
    &srs=EPSG%3A3067&y=
    6899602&x=422443&lang=fi

    Lisää kyseisestä paikasta Muuramen nettisivuilta:

    http://www.muurame.fi/fi/
    suomen_suurin_kuusi/

    Tuon mukaan puuston kokonaismäärä olisi vain 476 m3/ha ja koska ikää on 145 vuotta, tulee kokonaiskasvuksi huomattavasti maltillisempi lukema kuin mistä edellä oli puhetta.

  • Gla

    Muuramen sivuilta poimittua tietoa Kuusimäen alueesta:

    Kuusimäen luonnonsuojelualueen metsikkötiedot

    ikä n. 145 vuotta
    keskipituus kuusella 29 m, rauduskoivulla, männyllä ja haavalla 31 m
    keskiläpimitta kuusella 39 cm, rauduskoivulla 37 cm, männyllä 35 cm, haavalla 46 cm
    pohjapinta-ala: kuusi 24, rauduskoivu 6, mänty 5, haapa 2
    kuutiomäärä (m3/ha): kuusi 296, rauduskoivu 81, mänty 72, haapa 27

    Metsätyyppi: OMT

    Anton Chigurh

    Opettele ensin laskemaan. Aina ei kannata luottaa jonkun lumikkohypoteetikkotasoisen älyllisesti punaniskan professorin niinsanotusti laskemiin taulukoihin. Totuus on joskus tarua ihmeellisempi. Joskus kaikki menee täysin pieleen. Ja norsulauma seuraa uskollisesti perässä rotkoon. Siellähän olette.

    Gla

    Kiitos informatiivisesta vastauksestasi.

    A.Jalkanen

    Minun lukemani poikkeavat vain koska pyöristin alaspäin realistisempaan suuntaan. Jyväskylän kuusikkoa pidän talousmetsiin verrattuna poikkeuksena, mutta kuitenkin se ja muut vastaavat esimerkit antavat toivoa, että tulevaisuuden metsissä kuusella, haavalla, douglaskuusella yms. ihannetapauksessa päästään 10-20 motin vuosituotokseen, eikä 5-10 motin, mitä aiempien vuosikymmenten aikaansaamat (nyt hakattavat) tuotokset ovat. Tämä sillä varauksella että ilmastonmuutos ja tuhot eivät sotke kasvuoloja.

    Jyväskylän kuusikko josta Metsälehti kirjoitti vuonna 2007 tai 2008, sijaitsee Taka-Keljossa Ronsunniementieltä lähtevän kevyen liikenteen väylän varrella. Lähituntumassa sijaitsevalla Rainerilla, Suomen tilavuudeltaan suurimpiin kuuluvalla kuusella, on oma esite Jyväskylän kaupungin sivuilla. Löytyy hakemalla Googlesta ”jättiläiskuusi Rainer”.

    Anton Chigurh

    Anneli on pyöristänyt lukemia pessimistiseen suuntaan.

    Timppa

    Lieneekö tuo alue Jyväskylän kaupungin ja Muuratjärven välillä jotenkin erityisen suotuisa kuusien kasvulle vai onko siellä joitakin kuusia joiden kasvugeenit ovat tavallisuudesta poikkeavat.

    Isän kotitalon mailla niillä tienoilla erään mäen alarinteessä kasvoi myös poikkeuksellisen suuri kuusi. Lopulta se lahosi. Myös äidin kotitalon mailla niinikään mäen alarinteellä kasvoi erittäin suuria kuusia. Tosin ne saivat myös kunnon lannoituksen, sillä aikoinaan niiden alla oli äidin lypsypaikka, jota lehmät siis lannoittivat.

    Myös muualla Muuratjärven lähistöllä kasvaa kuusia, joiden olemukseksensa perusteella voisi arvioida kasvavan huippukokoon.

    Hyvin suuri ero metsänkasvussa on Päijänteen itäpuolella, joka on selvästi karumpaa ja kivisempää. Joskus Muuramessa taimia istuttaessa ei kuulemma kuokka osunut kertaakaan päivässä kiveen. Vastaavasti Päijänteen toisella puolen miltei aina putki kolahtaa kiveen.

    vänkäri

    Rehevissä rinnemaissa puu voi kasvaa melkoisiin mittoihin. Eron olen huomannut selvästi omalla tontilla, jossa on sekä rinne- että tasamaata. Tosin nämä tasaiset maat ovat vanhoja vesijättömaita vajaat parisataa vuotta sitten tapahtuneen Puulan järvenlaskun jäljiltä. Pohjavesi on niissä lähellä juuristoa ja se haittaa etenkin kuusen kasvua, näin tämän järkeilisin. Maaperä on niissä myös aikalailla tiukkaa savea, eikä vettä läpäisevää moreenia kuten rinteissä.

    Lisäksi rinnemaat ovat olleet näillä main järjestään kaskettuna, mikä varmaan osaltaan avittaa kasvua. Itse asiassa viimeiset kaskeamiset ovat tapahtuneet 1920-30-luvuilla. Pari tällaista kaskimaille syntynyttä kuviota on vielä itsellänikin jäljellä. Kookkaimmat kuuset alkavat niissäkin olla jo sorvinterien ulottumattomissa, nykyään taitaa maksimipaksuus olla meillä siinä 60-70-sentin paikkeilla. Toisaalta maisemapuillakin on miulle aikamoinen arvo.

    ensolainen evakko

    Kuka muistaa Suomen suurimman kuusen (entisen) tiedot.

    Se oli pitkään Raution Kuusi Imatralla. Luonto tuhosi hänet ennenaikaisesti, tuuli tai paremminkin salama.

    Tarkkaa muistikuvaa ei ole, mutta tilavuutta oli varmasti yli 10 m3, pituus tuntuu hurjalta, mutta päähän jäi luku 42m.

    Tuhon jälkeen kantokin kiinnosti. Se on taiteilija Eeva Ryynäsen kirkon alttaritauluna Lieksassa.

    Homma liippasi myös metsätalouttani. Vuonna -84 istutimme Ukonniemen taimitarhan kuusta noin 2500 kpl. Noin puolessa taimipusseissa oli leima: ”Raution Kuusen” simenistä saatuja. Hyviä taimia ne olivatkin. Taimikko eli nuori metsä on varmasti kunnossa, vaikka viimeiset tiedot ovat vuodelta 2005, jolloin myin palstan pois.

    Caballista

    Kiitoksia linkeistä. Muuramen versio Suomen suurimmasta kuusesta on kuusi mottia ( http://www.muurame.fi/fi/suomen_suurin_kuusi/ ) ja Jyväskylän versio Suomen suurimmasta kuusesta on kymmennen mottia ( http://www.jyvaskyla.fi/ykkonen/2007/0827 ). Kuuset sijaitsevat noin viisi kilometriä toisistaan joten olisin olettanut Muuramelaisten tietävän Jyväskylän kuusesta.

    Pitää käydä jokin kesä katsastamassa molemmat kohteet. Muuramen kohteen syntyhistoria on mielestäni lähes koominen. Alueella rauhoitetaan koivikko => tulee kuusikko. Sen jälkeen alueelle perustetaan rodunjalostussäätiön kuusikko mikä lopulta suojellaan.

    metsänvartija

    Näihin kohteisiin kannattaa panostaa. Rehevät OMT rinnemaat.

    Tiedän 1920/30-luvulla istutettuja kuusikoita joita on hoidettu apuharvennuksin ja 60-luvulla Rickleå määrämittaharvennuksella. Seassa kasvaa tosi järeitä hyvälaatuisia pystykarsittuja mäntyjä.

    Puunkorjuu on hoidettu hevosella, eli täystiheitä.

    1000 m3 metsiä siis kasvaa Suomessakin.

    PS. 60-luvun istutusmetsissä on menossa vastaava työ.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)