› Keskustelut › Puukauppa › Pohjois-Lapin puumarkkinat

  • Tämä aihe sisältää 40 vastausta, 16 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mettämiäs toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4

  • Pohjois-Lapin puumarkkinat

    Lähetetty: 19.12.2025, 11:29

    Merkitty: 

    On mietinnässä metsätila Sodankylästä. Ostohinta tulisi lähes katettua heti myytävissä olevalla puulla, mutta mutta. Mitkähän toimijat ylipäätään ostavat puuta noin pohjoisesta? Olin yllättynyt, ettei Sodankylä kuulu esimerkiksi Pölkyn hankinta-alueeseen. Metsä Groupilla ja UPM:llä ei taida olla sahoja Pohjois-Suomessa. Stora Ensolla on saha Veitsiluodossa, ja näyttäisi olevan ostohenkilöt Pohjois-Lappiinkin. Ehkä joku hirsitalotehdas voisi kanssa ostaa puuta? Puun  hintatietoja ei taida löytyä mistään kuntatasolla? Lapin hintatietoja löytyy, mutta Lappi on aika laaja alue.

    Myytävissä oleva puu on iältään lähes 170 vuotiasta – liittyyköhän tähän suojelullisia rajoituksia?

    Tekijä
    jpjulku jpjulku
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Kuitupuunkasvattaja 20.12.2025, 13:42

    HCV -karttoja näkyy ainakin metsäyhtiöiden palveluissa.

    Katsoisin ensin esim eMetsän. Tietyt alueet hehkuvat värejä kartan täydeltä.

     

    Jänkhäjoonas 1.1.2026, 19:41

    Asiaan palaten niin saamelaisalueet tai niiden lähialueet kannattaa kiertää suosiolla. Muutaman paikallisen puunostajan kanssa jutellut ja kumpikin tokaisi, että maineriskin takia ei mielellään osteta alueelta. Liene naamakerroin voi vaikuttaa tähän eli onko paikallinen vai ulkopaikkakuntalainen

    Metsäliitto on pohjoisessa ollut vahva toimija ja saa huseerata tietyillä alueilla ainoana toimijana. Viime vuosina Stora ja UPM ovat laajentaneet hankinta-alueita ja tuoneet lisää kilpailua ainakin aluille missä toimivat. Ne tarjoukset mitkä olen kysellyt niin metsäliitolla ollut kyllä hävyttömän huonot. Mökkinaapuria patistelin kysymään muiltakin firmoilta tarjouksia ja yllättyi kuinka paljon parempia tarjouksia lopulta sai

    Pete 1.1.2026, 19:52

    (mahdollliset) HCV alueet ilmeisesti näkyvät metsänomistajalle (nykyiselle omistajalle) metsään.fi:ssä ja metsätoimijoiden palveluissa, mutta metsätilan ostajalle tieto ei näy. Näkyy sitten kun tilakauppa on tehty, eli uudelle omistajalle.

    jpjulku jpjulku 1.1.2026, 20:04

    Metsä Group, Stora Enso ja Keitele Group näyttäisivät ostavan puuta tuolla seudulla, eli varmaan ihan kohtuullinen kilpailu.

    Joo ei ole metsään.fi:stä tässäkään kohtaa hyötyä.

    PetriJokinen 3.1.2026, 16:44

    Varmaan olet jo mahdolliset HCV-alueet tarkistanut?Ja nythän kriteereitä tarkistellaan eli uusia ilmaantuu tulevaisuudessa.

    Enemmän,ja enemmän, otan huomioon FSC:n ja mahdolliset laki kohteet metsätilojen hinnassa. Kriteereitä on tarkastamassa ”konsultti firma” jossa on hyvin vahva ”töölönsaamelaisten” edustus. Erittäin vasemmalla ollaan.

    Miten nämä kuvittelevat saavansa useampi sataa metsähehtaariani tämmöiseen sertifikaattiin jos toimintamalli on niin hävytön että FSC ulotetaan hivuttamalla myös tiloille jotka eivät FSC:tä halua. Tyrkytys on kovaa! Kaksi euroa kuutio lisää siitä että tiloista tulee GREENPEACE-magneetti.

    Pelloilla on maamiehen ystävä GLYFOSAATTI, niin on metsissäkin ja lisäksi paras TOVERI on raivaussaha (LÄHDEN tässä juuri ilta raivuuseen, takaisin)

    jpjulku jpjulku 20.1.2026, 13:55

    Näin kävi, että parin alueella puuta ostavan firman edustajan kanssa keskusteltuani päätin luopua tästä. Liikaa riskejä tuottopotentiaaliin verrattuna. Sitä vastoin tuli käytyä viikonloppuna katsomassa myynnissä olevaa tilaa Etelä-Lapissa. Järeääkin puuta kasvaa noilla seuduilla. Tietyt ominaispiirteet tuntuivat kuitenkin olevan leimallisia alueen metsille. Samalla kuviolla usein on todella järeitä puita, keskijäreitä puita ja sitten selvemmin alikasvosasemaan jääneitä puita. Mietin vaan, mikä tuollaiseen tilanteeseen on johtanut. Olisiko uudistettu joskus 70-80 vuotta sitten siemen-/ylispuuperiaatteella, ja ylispuut ovat sitten jääneet korjaamatta. Nyt jo pikkutukin tai jopa ykköstukin mitassa olevia puita on kehittynyt paljon alle, mutta paikoin ne ovat valitettavan epätasaisesti jakautuneita. Hieman mietityttää, miten tällaista metsää lähtisi viemään eteenpäin. Paikoin järeitä puita on niin tiheässä, että ehkä kannattaisi tehdä pienaukkoja.

    kmo kmo 20.1.2026, 14:44

    Ylälapin vanhoja ilmakuvia kun katsoo tai esim Hetta-Pallas suunnalla liikkuu, näyttää just että joskus -50 luvulla metsät hakattu järjestään  siemenpuu/ylispuu asentoon. Jättöpuut ovat nyt järeitä jos ei myöhempiä hakkuita ole tehty, aliskasvo pienempää. Vanhimmassa valtakunnallisessa metsäinventaariossa 1930/40 luvulla järeimmät metsät oli Lapissa, että kasvaa se metsä sielläkin ajallaan.

    mettämiäs 20.1.2026, 14:58

    Jos oikein yritän muistella, olen ollut tiiviisti silloisen Suomen pohjoisimman teollisen sahan puunhankinnassa ja -toimituksissa mukana. Alueen raaka-aine oli pitkälti lyhyttä tukkia ja ratapölkkyjä (”liipiä”) ja hakattavista määristä piti joka vuosi vääntää ihan kunnolla. Mutta koska siitä on niin kauan aikaa, voin tietenkin muistaa ihan väärinkin…

    jpjulku jpjulku 20.1.2026, 19:10

    Mäntykankailla on ollut helppoa ja edullista uudistaa siemenpuilla.

    Mettämies, oliko kyseessä Peuravuonon saha?

    mettämiäs 20.1.2026, 22:23

    Koska siitä on niin kauan, en millään enää muista.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4