Keskustelut Metsänhoito Politiikka tullut hyvän metsänhoidon esteeksi

  • Tämä aihe sisältää 3 vastausta, 4 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)
  • Politiikka tullut hyvän metsänhoidon esteeksi

    Suomen hiilinielut hävisivät Etelä-Suomesta kolmessa vuodessa puun hinnan ja Venäjän kaupan loppumisen seurauksena (9%). Suomen sadat tuhannet metsänomistajat alkoivat myydä puuta hyvään hintaan. Valtiovalta on voimaton ja siksi kaikista tiedotusvälineistä tulee propagandaa jatkuvapeitteisen metsän hoidon tuloksista. Itse omistan hyvin hoidetun etupäässä kuusta ja koivua kasvavan metsäpalstan Hämeestä ja kannatan avohakkuita kokemuksen pohjalta. Synkkään Kuusikko on ei saa taimia kasvamaan millään keinolla ja sekapuustona koivu piiskaa aina kuusten latvat pilalle jos tiheys on minun metsän kaltainen. Avohakkuun jälkeen taimet aloittavat kilpailun noin parin metrin välein istutettuna kasvusta ylöspäin. Ja tukkipuuksi kasvaessaan tarvitsevat noin viiden vuoden välein harvennusta kahteen kymmeneen vuoteen saakka. Puun kasvu on lisääntynyt vuosien varrella hämmästyttävästi mutta koskaan en ole nähnyt tällaista intoa metsähakkuille. Eilen kun palasin kotiin enerkiahakkuu kuntoilusta näin 130 km matkalla 9 tukkirekkaa, vaikka valtiovalta yrittää hillitä rahanhimoa. Ehkä jollain metsäomistajalla on varaa pyörittää puolen miljoonan metsäkonetta esim viikon harvennushakkuissa, vaikka tuotosta menee konekuluihin noin 20%. Kuulemma 95%metsähakkuista tehdään avohakuina vieläkin. Sen vuoksi kun tuotto 20-30% suurempi kuin jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa. Lisää propakandaa ja politiikkaa metsän hoitoon.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvää analyysiä. Viiden vuoden välein harventaminen kuulostaa siltä, että kertymä ei ole riittävän suuri konekorjuuseen, paitsi rehevillä pohjilla voi olla.

    Päätehakkuissa avohakkuu on valtamenetelmä. Kaikista hakkuista päätehakkuiden osuus on kai luokkaa neljännes ja muut ovat harvennuksia.

    Timppa Timppa

    Takavuosina aukkoja tehtiin enemmän, nistä seuraa, että nykyään harvennetaan paljon ja siksi aukkojen osuus  saattaa olla tuo Annelin neljösosa.  Vakiintuneessa tilanteessa aukkoja tehdään n kolmasosa koko hakkuumäärästä.

    Ensiharvennukseen mennessä taimikko tarvitsee yleensä kaksi perkausta.  Joskus selviää yhdellä, joskus tarvitaan kolme perkausta.

    Ei niitä harvennuksia tehdä 5 vuoden välein muissa kuin nykyajan kasvatuskoivikoissa.  Normaalisti ensiharvennus tehdään 20-30 vuotiaana (koivikot 12-15-vuotiaina).  Seuraava jarvennus on 10-15 vuoden kuluttua.  Aukon temiselle onkin sitten laaja haarukka.

    mehtäukko

    ”…Ehkä jollain metsäomistajalla on varaa pyörittää puolen miljoonan metsäkonetta esim viikon harvennushakkuissa, vaikka tuotosta menee konekuluihin noin 20%. ..”

    Mitä tällä tarkoitetaan?

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)