Keskustelut Metsänomistus Pöllön / haukan pönttöt

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • Pöllön / haukan pönttöt

    Nyt kun nouseva myyräkanta tulee aiheuttamaan ongelmia taimikoissa on syytä miettiä kuinka monta pöllönpönttöä/100 ha mahdollistaa maksimi pöllö kannnan alueella. Toki tiedän että pöllöt tai haukat ei tule itsestään niihin pönttöihin mutta pitkäjänteisellä työllä voisi saada jotain aikaiseksi. On tyhmää ensi keväänä väittää että tuli luonnontuho myyrien muodossa jos ei itse ole tehnyt mitään sen estämiseksi. Onko jollain keskustelialla palstallaan niin paljon pöllöjä tai haukkoja jotta olisi huomannut hyödyn aikaisempina myyrävuosina?

    Itse ajattelin että noin neljä pönttöä / 100 ha voisi olla hyvä määrä mutta varmuutta ei ole. Paikalliset lintumiehet kään ei osanneet neuvoa.

  • 6 m3 6 m3

    Määrätyt pöllöt on riippuvaisia sopivista pesäkoloista.
    Haukka taitaa käyttää enemmänkin risupesiä?
    Reviirien kokoa voisi varmaan päätellä myös lintukirjoista.
    Samoin sitä, mitkä lajit suvaitsevat toisiaan samoille reviireille.

    Helmi- ja varpuspöllö lienee helpoimpia ”pöntötettäviä”.

    kisi

    Useimmat haukat taitavat tosiaan pesiä risupesissä. Tuulihaukka käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäitä ja lisäksi pesii pöntössä. Tuulihaukan pönttö eroaa tavallisesta puuhun ripustettavasta, pyöreäreikäisestä linnunpöntöstä: se on laaja-aukkoinen laatikko, jollaisen usein näkee kiinnitetyn ladon seinään isolla peltoaukealla. Tuulihaukan saisi varmaan helposti pesimään hakkuuaukollekin, jos sopiva pesärakenne tarjotaan sille. Avara, pikkujyrsijää vilisevä minitaimisto on tuulihaukan toiveiden täyttymys – sieltä saa oman ja poikasten mahan täyteen.

    Monet pöllölajit ovat suorastaan riippuvaisia myyristä. Lisäksi ne eivät muuta talveksi pois, vaan ovat verottamassa pikkunisäkäskantoja läpi vuoden. Jokainen syöty myyrä on pois lisääntymästä. Kun pönttöä pöllölle valmistaa, aukon halkaisija määrittää sisään mahtuvan majailijan. Ohjeita tähän löytyy helposti. Sen sijaan pönttömäärille ei liene mitään suosituksia. Jos intoa riittää, voi pönttöjä laittaa miten paljon kerkiää; sitä varmemmin saa asukkaita aukolleen aterioimaan. Ihmisen rakentamat pesimispaikat ovat tärkeitä siksikin, kun nykyisissä hoidetuissa metsissä ei ole luontaisia pesäpaikkoja juurikaan tarjolla.

    Pari päivää sitten oli taas hyvä todiste lisääntyvästä myyräkannasta. Hakkuuaukon reunassa olevassa korkeassa männyssä istui pöllö puuhakkaan näköisenä. Aika lähelle sitä pääsi, ennen kuin se lehahti siivilleen ja siirtyi toiseen mäntyyn ruokailemaan rauhassa. Hiiripöllöltä se näytti ja se riiputti nokassaan myyrää.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Kisi:
    ”Sen sijaan pönttömäärille ei liene mitään suosituksia. Jos intoa riittää, voi pönttöjä laittaa miten paljon kerkiää; sitä varmemmin saa asukkaita aukolleen aterioimaan.”

    Saahan niitä laittaa vaikka joka toiseen puuhun, mutta saattaa mennä vähän pönttojä hukkaan, niiku. Suurimmilla pöllöillä reviirit saattaa olla luokkaa pari neliökilometriä ja pienemmilläkin lajeilla pönttöjen väliä saisi olla muutama sata metriä. Muuten voi käydä niin, että ne tappelevat toisiaan hengiltä eivätkä ehdi siltä keskinäiseltä sodaltaan myyrän pyyntiin. Edes sitä vähää, mitä muuten ehtisivät.

    Voisi kuvitella, kuten aloittaja arvelikin, että vaatii aika pitkäjänteisen työn tuo pöllöjen pönttöihin houkuttelu. Jos niitä sitten joskus sinne palstalle saisikin, niin ne vaihtaa aika äkkiä maisemaa kun vaikkapa myyräsyklit on ohi. Jos ehtivät mukaan alkuunkaan. Ne pedot kun tulee ruuan perässä vähän jälkijunassa, eikä niin päin että ne pedot menee jollekin alueelle odottamaan josko saalista jonain vuonna alkaisi olla.

    Lähde:
    Ala-asteen Biologiaa 3-4 luokkalaisille.

    Herman Herman

    Toki löytyy ohjeet rankentamiseen ja sijoittamiseen mutta sitä mietin että montako pönttöä /100 ha on määrä jonka voidaan hyödyntää. Olen miettinyt että laitan 1 – 2 pönttöä / vuosi hakkuuaukeiden laitaan jos pönttö pysyy kunnossa noin 10 vuotta niin eipä siellä enään sen jälkeen tule myyrätuhojakaan.

    Pöntö maksaa itse tehtyinä noin 10/ eur / kpl ja 50% Myyrä tuho hehtaarin uudistus alalla noin 2000 eur. Jos tuhon toteutumis riski on noin 10% ( yksi tuho/ 10 vuotta). Saattaisi pönttöjen teosta tulla taloudellisesti kannustava harrastus.

    Timppa

    Tehokkaita ovat pöntöt.

    Vuonna 2009 myyrätuhon ”innoittamina” veimme luontoon 15 pönttöä, lähinnä varpuspöllöille. Ei ole vielä löytynyt pöllöasukkeja, joitakin pikkulintuja kylläkin. Mutta ei ole ollut myyrätuhojakaan.

    Kova homma, kun pönttöjä pitäisi aina siirtää uusimpien aukkojen reunoille, jotta niistä saisi parhaan hyödyn. Sitä ei ole kyllä tehty. Saa nähdä, mikä on ensi keväänä tilanne. Onko pöllöjä tai tuhoja ilmaantunut.

    Herman Herman

    Jossain ne pöllöt ovae silloinkin kun myyräkanta on vasta kasvamassa, toivottavasti minun mailla. Miksi siirrellä pönttöjä joka vuosi jos samalla vaivalla voisi viedä uuden?

    kisi

    ”Saahan niitä laittaa vaikka joka toiseen puuhun, mutta saattaa mennä vähän pönttojä hukkaan, niiku.” @reservuaari-indeksi

    Eiköhän intomielisimmätkin sen verran tajua, että ei nyt sentään joka toiseen puuhun. Tai hetkinen – tietenkin, jos on iso ala pistetty siemenpuuasentoon, niin sitten tuo mainittu pönttöfrekvenssi (joka toinen puu) alkaa näyttää jo järkevämmältä.

    Ajattelin kyllä, että sinne pönttömereen tulisikin pesimään ERI pöllölajeja eikä saman lajin yksilöitä, jotka kateuksissaan nokkivat toisiltaan silmät päästä ja hengen kehosta. Luulisi, että erilajisilla elävillä on vähemmän aggressioita toisiaan kohtaan. Tiedä sitten…

    Lopuksi kehut, joista ei pidä ylpistyä: ”reservuaari-indeksi”, sointuva ja erinomaisen omaperäinen nimimerkki.

    6 m3 6 m3

    Varpus- ja helmipöllön alueella olon huomaa, viimeistään silloin kun pönttöihin alkaa ilmestyä myyrävarastoja.
    Kumpi lienee parempi varastojen kerääjä?
    Muuten voivat elää hyvinkin huomaamatonta elämää, useamman kerran on pihapiirin pöntöt tuoneet yllätyksen kun ovat olleet puolillaan myyriä.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Tuo Hermanin arvioima 1-2 pönttöä/aukko (aukonkin kokoon korreloiden) kuulostaa järkevältä määrältä, viitaten noihin reviirien kokoihin. Jos vaikka jokatoiseen saat pöllöasukit niin onneksi olkoon!

    Sitten jää vielä se vaikutuspuoli nähtäväksi. Mutta kuten sanottu, jokainen pois on plussaa. Saattaa vaan kokonaisuuden kannalta jäädä vaikutukset ulkoilu-virkistys -asteelle, niinkin voi käydä. Mutta eihän tästä elämästä mitään tule, jos ei mitään tee!

    Ja onhan Tuo Timpankin havainto lohduttava. Että pelkkä pönttö ilman asukkeja on estänyt myyrätuhot..;) Näinhän päättelyketjut usein menee ihan vakavasti otettavaksi tarkoitetuissa kirjoituksissa.

    kisi

    Pakko vielä viuhahtaa tänne kiittämään ihailijaani antamistaan pisteistä (piste per kirjoitus eli yhteensä 2 kpl). I’m so happy!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)