Valmistan ja pinoan polttopuuta hyvän tien varteen.Lähes kokonaan kuitukokoista koivua,hivenen mäntyä.Tuttava-naapuri ostaa ja ajaa(ajomatka 500m) omalla kalustollaan,kokonaimäärä n 20 mottia,mikähän olis käypä hinta ?
Ensin täällä valitetaan ,että kuitupuun hinta ollut 30 vuotta samalla tasolla. Eli MG.n Jordanin sanoin ..”pysynyt vakaana”. Jos joku nyt myy ”oikealla” hinnalla polttopuuksi koivua, ei sekään ole muka oikein….;)
Pinokuutio ihan oikea mittayksikkö polttopuu kaupassa, silloin ostaja ja myyjä voi todeta mikä pinon tai kuorman kehysmitta on, eikä ruveta sen jälkeen miettimään eri kertoimia kiintokuutioiksi. Eri juttu sitten jos puut siirtää puutavara-autolla jossa vaaka.
Jos ostaa kuitenkin motolla tehtyä koivua polttopuuksi niin ilmeisesti oikea mittayksikkö on kuitenkin kiintokuutio. Jos sitten asiakkaalle myydään valmista tavaraa voi mittayksikkö olla vaikka ”heittomotti”. Pinokuutiossa ja kiintokuutiossa on melkoinen ero joten hintakaan ei voine olla sama.
Menee herkulliseksi sekamelskaksi kun on pino ja kiintomittoja sekä alvillisia ja alvittomia hintoja sekaisin, kirjoittaa Korpituvan Taneli . Klapikauppa muuttui joku aika sitten myös herkulliseksi sekamelskaksi, kun alettiin myymään klapeja irtokuutioina (=ennen pinokuutioina).Hinta pysyi kuitenkin suunnilleen samana, eli pinokuution hintana. Moni klapin ostaja ei tajunnut hinnanmuutosta ja eikä tajua vieläkään. Tosiasiahan on että irtokuutio on 0,614 pinokuutioo.
Lehtipuun pinolla mittauksessa pitää ottaa huomioon muutamia eri tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, paljonko kuutiossa on puuta.
Yksi tekijä on pituus, eli mitä pidempää rankaa, sitä enemmän pinossa on ilmaa. Toinen tekijä on ruutavaran suoruus. Kolmas tekijä on järeys. On myös okaisuus ja ladonta, jotka vaikuttavat kiintotilavuusprosenttiin. Pienikokoisesta hieskoivusta tehty ”ranka” jää helpohkosti kiintotilavuusprosentissaan 50 %:n tietämiin, eli kiinnosta tulee kaksi pinokuutiometriä.
Kun kiinto rouskutellaan klapeiksi ja ne ovat esim kuljettimella siirretty häkkiin, tulee kiintokuutiosta n. 2,5 ”heittokuutiota, eli heittomottia”.
Klapien pinoaminen on mittausmielessä turhaa, koska pinokuutio ja heittokuutio ovat eri asioita.
Havukuidulla kiintotilavuus-prosentti on ihan oma juttunsa. Kuusella se on isompi kuin männyllä.
Tolopainen voisi kertoa meille muillekin, mistä saa niin halpaa sähköä, että se polttopuun hinnassa voittaa. Kiintokuutio 20% kuivaa koivua sisältää noin 2700 kWh energiaa. Jos sähköä nyt saa veroineen ja siirtoineen 14 senttiä/kWh, tulisi sähkölaskua tuon kiintokuution korvaamisessa 380 €, mistä kylläkin pitää vähentää vertailussa uunin vajavaisen hyötysuhteen verran pois. Eli suoran sähkölämmityksen käyttäjältä jää pois sähkölaskusta jotensakin 300 € per käytetty kiintokuutio koivua. Lämpöpumpun käyttäjällä säästö jää paljon pienemmäksi ja laiskuus saattaa voittaa.
Klapienergian hinta on noin 40€/1000kw. Maksan sähköenergiasta n.100€/1000kw. Kun käytän lämpöpumppua lämmitysenergia maksaa 20-50€/1000kw. Jos joutuisin ostamaan puut saattaisin rajoittaa takan käyttön kovimmille pakkasille. Maaseudulla vaihtavat nykyisin hakelämmityksiä kalliolämpöön. Kun myy hakepuut, saa ilmaisen helppohoitoisen lämmityksen.
Jatkoa yllä kirjoitettuun….jos tuo 380 € käytetään yksityistalouden menoihin, asunnon lämmitykseen, eikä summaa voi ”sotkea” verotuksessa vähennettäviin menoihin tai ei ole pimeitätuloja, laskun maksamiseen pitää olla tuloista riippuen hyvinkin 500€ bruttoansiot.
Kun harrastaa hyötyliikuntaa ja tekee polttopuut omasta metsästä tai ostetuista rangoita/kuitupuusta, lämmityksen edullisuus sähköön verrattuna ylivoimainen….olipa sitten puhe kiinnoista tai pinokuutioista
esim ”Ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä n. 20–100 % tuottamastaan lämpötehosta olosuhteista ja pumpusta riippuen. Mitä lämpimämpää ulkona ja viileämpää sisällä, sitä vähemmän sähköä kuluu lämmön tuottamiseen.”
En tiedä mistä talosta nuo sähköyhtiön kulutusluvut ovat,ei ainakaan meiltä. Kun sähkönkulutus on puolet tuosta esimerkkitapauksesta. Lämpimään käyttöveteen menee vuodessa 400-500€. Eli siihen ei kannata investoida kuin sähköinen varaaja. Jos lasketaan takalle vuosihyötysuhde se jää reilusti alle 50%, kun se jäähdyttää, jos ei lämmitä. Suurin osa talouksista käyttää takkaa kuitenkin vain vähän.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.