Keskustelut Metsänhoito Polttopuumetsän kasvatus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 84)
  • Polttopuumetsän kasvatus

    Hei!

    Ostin tuossa hehtaarin palstan läheltä kotipaikkaa ihan puhtaasti oman talon polttopuuhuoltoon, myös ylijäämä menee kaupaksi tarvittaessa. Palsta on erittäin ylitiheä 90% leppää 10% koivua, semmosta ohkaista ja pitkää piiskaa puolen metrin välein, paksuimmat varmaan 10cm ja siitä alaspäin, keskimitta ehkä 5cm. Koivut sellaisia 4- 8 ryppäitä jotka kasvavat vanhoista kannoista. Tarkoitus siis saada tasaisen tappavasti tuosta polttopuuta, eli jatkuva tasainen puuvirta 1v- 3v hakkuuvälillä.

    Kysymys kuuluukin: Miten tuo kannattaa toteuttaa? Olen nyt harventanut reilusti semmoisia peukalon paksuisia vänkyröitä piiskoja, jotka ovat epätoivoisesti yrittäneet saada valoa tuosta ylitiheästä pusikosta. Keväällä tarkoitus ottaa tuosta joku 10 kuutiota puuta, miten tämä kannattaisi toteuttaa? Isommalta alueelta jättäen ylitiheäksi vai pieneltä alueelta jättäen harvemmaksi? Ja mitä kannattaa jättää, kannattaako noita ohuimpiakin jättää, ettei tule tyhjiötä tietynikäisessä puussa? Jonkinlaista jatkuvaa kasvatusta tarkoitus siis harrastaa, tavoitteena maksimaalinen puun tuotto, oli se minkä paksuista tahansa niin että mikään vuosi puu ei vahingossakaan pääse loppumaan kesken. Liian tiukkapipoisesti en kuitenkaan ota asiaa, tarkoitus viettää mukavaa vapaa- aikaa metsätöiden ohessa ja nautiskella omasta maapläntistä. Koitin lukea jatkuvasta kasvatuksesta, mutta tämmöinen risukko lähtökohtana ei oikein löytynyt tietoja. Kiitoksia ennakkoon kaikille vastauksista!

  • sikari

    Kaistale hakkuuna valon puolelta aukkoa. Korkeintaan muutamia hyviä siemensyntyisiä koivuja pystyyn. 15 vuoden jälkeen sinulla on hyvä uusi metsä.

    Jalmari Kolu

    Samantyylistä olen koittanut toteuttaa pienellä Rhtkg-kohteella. Isommasta päästä pois ja seuraavasta latvuskerroksesta kanssa. Kuitenkin siten että runkojen väli on luokkaa 2m vähintään. Lepän ongelma on tuo valon tarve ja samaten nopea lahoaminen järeyden kasvaessa. Sellaisenkin kokeilun olen turvemaalla nähnyt että kaikki iso hieskoivu kaadettiin pois ja jäljelle jäi 3-10cm rungot. Tämä tosin tehtiin maisemallisista syistä jotta tontille saatiin valoa. Mutta yleisohjeena : Väljennä puille kasvutilaa.

    Gla Gla

    Palsta on siis pahasti ylitiheä ja puut valopuita. Minusta pitää keskittyä kasvattamaan suurimpia puita. Raivausvaiheessa kaikki ne maahan, mistä ei polttopuita viitsi tehdä. Alle ranteenvahvuiset ovat sellaisia. Paljon työtä, vähän kuutioita.

    Jatkuvan kasvatuksen opit voi unohtaa siksikin, ettei sieltä 10 cm puita kaadeta pl. vialliset. Tavoite on kaataa tukkipuita.

    Aökuraivauksen jälkeen valitsee n. 1,5 m välein suurimmat puut, joiden kasvatusta jatketaan. Pienemmissä on latvus jo supistunut ja niiden kasvu heikkoa ja elpyminen menetetty. Nämä siis klapeiksi alkuvaiheessa. Tämän ensiavun jälkeen voi vuosittain harventaa jäljelle jääneitä n. 2 – 2,5 m tiheyteen ja siitä varttumisen myötä edelleen harvemmaksi.

    Lehtipuiden kasvatuksen alikasvoksena voi unohtaa. Se on luonnonvastaisena toimimaton ajatus.

    Kuutioita arvioidessa täytyy myös miettiä yksikköä. Puhutko puun tarpeessa irto-, pino-, vai kiintokuutioista. Noiden väliset kertoimet löydät hakukoneella. Olikohan niin, että yhdestä kiinnosta tulee n. 2,5 irto-m3 eli klapit kasassa. Ero on joka tapauksessa merkittävä.

    Nuori metsäsi kasvaa raivauksen jälkeen ehkä n. 5 kiinto-m3/ha. Hoidettuna kasvu olisi kaksinkertainen, mutta rästikohteessa ei huippukasvuun enää päästä.

    Minä en tuossa mitään kokeiluja alkaisi tehdä. Tuloksia saadaan vasta vuosien kuluttua, mutta puuta tarvitaan heti ja siksi hoitokin alkaa heti. Ainoa mitä voisin vaihtoehtona pitää, on kaistalehakkuu. Jos puusto on heikentynyt ylitiheyden takia liikaa, voi olla hyvä ajatus alkaa uudistaa sitä istuttamalla hyväkasvuiset taimet vuosittain hakattujen tilalle, ellei vesakko hoida taimettamista. Vesasyntyiset on polttopuina hyviä nopeakasvuisuutensa takia. Järeinä kasvu hiipuu ja lahoriski kasvaa. Mutta nyt ei tukkia kasveta, joten näkökulma poikkeaa tavanomaisesta talousmetsästä.

    Puuki

    Vesakosta tuossa saanee rittävästi polttopuuuta.  Latvukseltaan huonoimmat vain pois ensin.  N. 4-5000 kpl/ha tiheyteen harvennus lumi ym. tuhovaaran takia alkuun.   Jatkossa saat olla joka vuosi harventamassa klapiaihioita pois , kun lehtipuut vesovat uutta ja kasvu on ” huimaa”.

    Jätkä

    Kannattaa uskoa Puukia, vaikka et minua usko. Muu höpötys on vain höpinää!

    henri290

    Jätkä: Uskon kyllä teitä molempia, hyviä neuvoja tänne on tullut paljon. Pitää siis noista järeimmistä aloittaa, että saadaan valoa noille pienemmille, jotta kasvavat paremmin. Pitää tosiaan varoa kuitenkin tuota liikaa siistimistä, tullut raivattua aiemmin vaan muiden metsiä siistiksi ja mahdollisimman tuottavaksi, niin tämä polttopuumetsän kasvatus on vähän outo kokemus. Eihän nuo pienet tosiaan niiltä isoilta vielä valoa pois, niin odotelkoot tuolla että isot kaadetaan tieltä pois. Raivaaminen on niin mukavaa, että meinaa vaan helposti mennä homma vähän yli.

    Niin ja kuutioista kun puhun, niin itse käytän tässä yhteydessä pinokuutiota, koska missään muussa muodossa noi omat puut eivät oikein ole mitattavassa muodossa, ihan hyvä tarkennus kun noilla on aika iso ero! Puut haen ihan citymaasturilla ja peräkärryllä, metsästä pois kantaen. Tuonne palstan peränurkkaan pääsee kesantopeltoa pitkin ajamalla ja etualalla menee tie, jos alkaa maistua puulta, niin ajoura ja traktori eivät ole ongelma, kyllä ne joku suostuu aina hakemaan. Tehotontahan tuo oma touhu on, mutta ei ole kiire, tälleen tää on tähän mennessäkin toiminut, toissavuonna hain 40 pinokuutiota noin ja pilkoinkin kirveellä kaikki kesän mittaan, jatkossa tosin lainaan klapikonetta. Tuon pulkan voisin ottaa harkintaan, tuo maasto on sen verran helppokulkuista kunhan saa puut tieltä ennen lumia.

    Jätkä

    Yksi nainen tekee itse polttopuut itselleen ja tuskailu tuon metsäkuljetuksen kanssa. Kehitimme hänelle mielestämme helpon keinon: Otetaan muovikanistereita, mielellään väh 30 litraisia. Leikataan yksi sivu auki (mielellään iso sivu) . Pakataan valmiit klapit pystyyn tuohon ”pulkkaan.” Tarvittaessa toinen perään (= kahden pulkan juna). Vedetään lunta pitkin katon alle suojaan ja kuivumaan. Uusi metsäkeikka uusilla ”pulkilla”.

    Samalla pulkalla voi siirtää klapit lämmityspisteelle. Minulla on nelisenkymmentä kanisteria käytössä, tosin en juonna niillä, teen rangat n. 3 -4,5 metrisiksi ja klapikoneella varastoon, josta tuon noilla kanistereilla klapit hellaan, takkaan, leivinuuniin, saunankiukaaseen,patamuuriin ja lämmityskamiinaan.

    AIV -kanisterit (30l) ovat muutamilla ituniskoilla tarpeeton haitta ja he saattavat luopua niistä mielellään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos siellä on ihan pikkurisua joka ei kelpaa korjattavaksi niin ensin niiden risujen raivaus raivaussahalla maahan. Tämä toimenpide selkeyttää jo kovasti näkymää ja pätöksentekoa.

    Voit tehdä myös vertailun: aloitat osalla kuviosta kaatamisen isoimmista ja osalla pienimmistä puista. Kun sitten lumituhot runtelevat ne pikkurungot luokille, saatat todeta että pienimmistä olisi kannattanut aloittaa noin ylitiheässä.

    henri290

    Jätkä: itse vedin 150kg asekaapin taloon sisälle laittamalla takapään alle 406 diesel pösön moottorin suojamuovin ja etupäähän tein räikkäliinasta vetolenkin, kulkee kivasti lingotulla pihalla. Pitää ottaa kokeiluun vaikka hirven vetolevy, liukuu hirvi kyydissä metsässä niin hyvin, että kulkee varmasti talvella puut kyydissä. Nyt olen kantanut olalla semmoisia peräkärryyn sopivia rankoja, tyyliin 4 kerralla.

    A.Jalkanen: tällä hetkellä puolessavälissä just tuo korjauskelvottomien raivaus, paljon on semmoista 3cm latvavikaista vänkyrää piiskaa jotka ovat epätoivoisesti pyrkineet valoon, eikä noista oikein ikinä tule mitään kun 50cm päässä kasvaa muutenkin jo paljon parempaa puuta. Selkeyttää varmasti kun nuo saa nurin. Noita lumituhoja ei ole aiemmin tullut oikeastaan ajateltuakaan, ihan hyvä kun tuli esille. Pitää varmaan noita isojakin kaataa, että saan valoa noille pienemmille, tuolla kun on juuri tuollaisia em. ihme koivuryppäitä joissa kasvaa nilkan paksuisia koivuja jopa kahdeksan vieri vieressä. Koitan ottaa myös noita pieniä kohtuudella pois, näistä käsitin että liian harvaksi ei kannata niitä ottaa, kun sekin aiheuttaa sitten niitä lumituhoja 😀 Pitää niitäkin kuitenkin kohtuudella harventaa, kun on tosiaan niin ylitiheä.

    Sellaisen käsityksen olen nyt saanut tästä ketjusta, että isot puut varjostavat ja valo on tärkeää, eli niitä on suotavaa poistaa, mutta kohtuudella. Pieniä taas pitää jättää että puuta riittää jatkossakin ja niillä tapahtuu luonnollista poistumaa isoja kaataessa ja lumituhoissa, mutta niitäkin pitää poistaa, että viereiset onkivavat järeytyvät ja lumituhot eivät olisi niin pahat. Laatu varmasti paranee kun harventaa muutenkin, nyt on kaikenlaista vänkyrää, kun nuo ohuet onkivavan malliset puut yrittävät epätoivoisesti  vääntyillä sinne ainoaan pieneen reikään josta valoa voi saada. Näin ainakin luulisin? Mielenkiintoinen aihe ja paljon on tullut hyvää tietoa ja erilaisia hyviä pointteja tänne, on varmasti monta tapaa hoitaa tuota palstaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo, hyvin olet ymmärtänyt kupletin juonen, menestystä! Kerro myöhemmin miten meni.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 84)