Keskustelut Metsänomistus PORO

  • Tämä aihe sisältää 36 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta sitten AvatarTimppa toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)
  • PORO

    Onko poroja liikaa? Norjan rajalla on kova paimentaminen, koska porot karkailevat rajan yli jäkälän syöntiin. Suomen puolella jäkälä on jo syöty.
    Kysyn vain mielipiteitä porotaloudesta. Itse arvostan poromiehiä ja heidän työtään. Sitä en tiedä tukeeko valtio poroelinkeinoa, mutta mielestäni se on yhtä oikeutettua kuin maajussien tukeminenkin.

  • kisi

    Eikö ole aika erikoista, että joidenkin ”kotieläimet” kulkevat ja kaapivat toisten omistamissa metsissä!?

    Timppa

    Tietysti kysymys on siitäkin, kumpi oli ennen, poro vai lantalainen.

    Suhteellinen kysymys tuo kuivalihan hinta. Kun kevättalvella menen Lappiin, vien konjakkipullon saamelaiskaverilleni ja saan vastineeksi kuivalihalavan. Siitä saa makua moneen keittoon.

    koutus koutus

    Ihan mukavaa on tavata poroja omissa metsissä ja mökillä.
    Autolla ajaessa niitä kyllä joutuu varomaan. Sienet näyttävät kelpaavan, hillasta en tiedä, viekö niitä poro vai joku kaksijalkainen.
    Papanoita pitää toisinaan siivoilla, ja sorkillaan porot pehmentävät varsin tehokkaasti mökkitien pintaa, mutta muuta haittaa en ole kokenut.
    Yhtään ainutta poronomistajaa en tunne enkä ole tavannut, mutta kevättalvisin moottorikelkan jäljistä ja heinätupoista päätellen joku näyttää käyvän joskus poroja ruokkimassa.
    Paikalliset tutut, joilla ei omia poroja ole, tuntuvat jopa vihaavan niitä, kun kertovat vahingoista kasvimaille ja pihojen istutuksille.

    n-merkki n-merkki

    Aika mukavaa kuitenkin natustella itse kuivattua …

    kisi

    Ei poron kielikään (kostea) aiheuta peristaltiikkaan poikkeustilaa…

    Aukusti

    Joku tietävämpi sanoi kerran, että on se kumma kun luetun poroluvun mukaan porojen pitäisi loppua melko pian. Sillä kun virallisesta poroluvusta vähennetään petojen tappamat, autojen ja junien alle jääneet ja teurastetut porot, niin ei niitä paljon jää jäljelle. Kuitenkin niitä vuodesta toiseen riittää.

    Luultavasti kaikkia poroja ei ole virallisissa luvuissa mukana.

    Osaa poroista ei saada kerätyksi erotusaitoihin. Ja mahdolisuus on unohtaa osa luvuista pois.

    6tukki

    Poro on parasta padassa, mutta jos se jossain on todella ikävä seuralainen, niin noilla vilkkaasti liikennöidyllä teillä se on suorastaan kamala otus. Tuntuu kuin eläimellä ei olisi minkäänlaista itsesuojeluvaistoa.
    Kulkuni katkaisi Taivalkoskella muutama vuosi sitten puolenkymmentä keskellä tietä jaloittelevaa poroa. Toisesta suunnasta paikalle tuli kookas kiito-linja kuorma-auto, joka päästi alppitorvistaan sellaiset toitotukset, että minäkin meinasin hypätä autoni takapenkille. Nämä porot sensijaan käänsivät laiskasti päätään ja kaksi niistä lähti kävelemään uhkaavan näköisinä kohti kuorma-autoa. No, toki niistä selvittiin helpostikin, mutta tuollainen peloton käyttäytyminen autojen taholta tuleeviin kohtaamisiin kertoo paljon eläimen aivotoiminnasta.

    En ole nähnyt tilastoja, mutta melkoinen määrä niitä jää vuosittain autojen ja junien alle.

    Pähkäilijä

    Kun ei kevääksi mistään hirvenvasaa näytä saavan laidunelämeksi niin onkos tietoa mihin hintaan sais poronvasan ja minkä verran se yhdessä kesässä lihoisi eli syksyn teuraspaino ja lihamäärä?

    Eikös tuokin ihan niittyläimenä kesän pärjäis?

    Peräkylän Tarzan

    Riippuu se lihojen määrä vähän siitäkin, onko poro vielä hengissä, vaiko mennyt suden- tai muun pedon suihin.

    Pähkäilijä

    No kyllä yhdestä näköjään riittäs täällä talveksi syömistä jos ei tule kasvutappioita ja joku muu ehdi syömään ensin.

    Googletettua

    Liha Lapin Poron kylmäsavulihaan saadaan Suomen poronhoitoalueella syntyneistä, kasvaneista ja teurastetuista poroista, jotka laiduntavat vapaasti luonnonlaitumilla kevään, kesän, syksyn ja alkutalven ennen teurastusta. Tänä ajanjaksona ne keräävät lähes kaiken ravintonsa määritellyltä maantieteelliseltä alueelta luonnosta. Ravinto koostuu pääasiassa heinä- ja ruohokasveista, sienistä ja jäkälistä. Teuras­poroista noin 70–75 % on 5–8 kuukauden ikäisiä vasoja, joiden teuraspaino on noin 22 kg. Vaadinten (aikuisten naarasporojen) keskipaino on noin 35 kg ja suurimpien urosten teuraspaino voi olla 70–80 kg.

    EDIT http://fi.wikipedia.org/wiki/Poronhoito

    Porokarjojen koko alkoi 1800-luvulla kasvaa nopeasti. Esimerkiksi inarilaisilla oli 1800-luvun puolivälissä n. 2000 poroa. Vuonna 1880 porojen määrä Inarissa oli noussut yli yhdeksän tuhannen, ja vuosisadan vaihteessa poroja laskettiin olevan 34 612

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)