Keskustelut Harrastukset Poron vaikutus metsän uudistumiseen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
  • Poron vaikutus metsän uudistumiseen

    Jouko Kumpula, Harri Norberg ja Mauri Nieminen. 2004.
    Kesälaidunnuksen vaikutukset poron ravintokasveihin: kesälaitumet ja porojen kunto. RKTL Kala- ja riistaraportteja nro 319. 46 s.

    http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti319.pdf

    ”Erityisesti 30-150 cm korkeiden koivuntaimien määrät kuivahkoilla kankailla olivat kesälaidunalueilla selvästi pienemmät kuin talvilaidunalueilla.”

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Koko niinsanottu poronhoitoalue (13 miljoonaa hehtaaria) on niinsanotusti mustalla muralla. Suurimmalta osalta tuosta alasta puuttuu 0,2 metrin paksuinen jäkäläkerros, eikä ekologisesti äärimmäisen tärkeä rauduskoivu ole päässyt juuri porojen takia uusiutumaan kymmeniin vuosiin.

    Poronlihaa tuo raiskio tuottaa 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Saman verran sianlihaa tuotetaan 1500 hehtaarin viljoilla.

    Porotalous ei ole mitään taloutta, vaan silkkaa hulluutta. Hirvittävä kiviriippa koko yhteiskunnalle, kuten muukin yhtä holtiton sorkkaeläinlaidunnus.

    harrastelija harrastelija

    Ennen voimakasta teollistamista Lapin eläjillä porotalous lienee ollut yksi ainoita metsästyksen ja kalastuksen lisäksi olevia luonnollisia elinkeinoja.
    Metsäteollisuuden kehittyessä on katsottu myös Lapin hitaasti kasvaviin metsiin.

    Nyt arvioidaan, että maakuljetusten kannattava säde tehtaan ympärillä on 150 km. Lapissa pohjoisimmat laitoksen ovat Kemissä, Kemijärvelläkin lopetettiin sellun keitto vissiin heikoimpana tuottajana.
    Lappia riittää vielä puolen Suomen verran Kemin vaikutusalueelta pohjoiseen.

    No, jos Lapissakin halutaan elää, niin luonnon mukaanhan se on tehtävä. Porotalous tukee nykymatkailua. Näyttää siltä, että maailman ”pienentyessä” matkailu esim. Aasian maista näyttää kovasti lisääntyvän.
    Onhan Lapissa myös laskettelurinteitä ja muuta eksotiikkaa.

    Porojen määrä näyttää vaan losääntyvän. Luonto ei pysty enää ruokkimaan kasvavaa porokarjaa, joten mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin poroja ruokitaankin entistä enemmän tarhoissa. Se palvelee matkailuakin.
    Se, että miksi poroja täytyy olla enemmän kuin ennen johtuu varmaankin yleisestä kulutuksesta ja tarvittavista ja tarpeettomista koneellisista ja elektroniittisista laitteista poromiesten käytössä.

    pikkutukki

    Ilmaston muutos parantanut puun kasvua pohjoisessa , josta seurannut eturistiriitoja !

    harrastelija harrastelija

    Peruslappilainen käyttää metsäalueita metsästykseen vesistöjä kalastukseen. Hidaskasvuisia puita voi sahata piensahoilla kotitarvepuiksi ja polttopuitahan tarvitaan aina.

    Suuren maailman pörssipelureille ei kannata Lapin hidaskasvuista puuta syöttää puoliilmaiseksi !

    Metsuri motokuski

    Eiköhän se ole niin että porotalous on lappilaisten nautinoikeus ja elinkeino ollut satoja jos ei tuhansia vuosia.

    Lappi ei ole koskaan ollut puuntuotannollisesti merkittävää aluetta. Jos puita haluaa kasvattaa niin ostakoon maaläntin poronhoitolaueen eteläpuolelta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Poro on alunperin ollut houkutuslintu: sen avulla on houkuteltu villejä tunturi- ja metsäpeuroja tapettavaksi. Siihen aikaan niistä ei ollut haittaa. Niitä oli niin vähän.

    Varsinainen nykymuotoinen porotalous ei ole satoja vuosia vanha. Sen aloittivat norjalaiset 1800-luvulla, siirtyessään rajasulun takia suurine porolaumoineen suomen puolelle.

    Niinsanottu poronhoitoalue on 36% maan pinta-alasta. Jopa sallan pohjoisosasta löytyy viiden (5) kiinnon petäjiä. Tuolta alueelta löytyy miljoonia hehtaareita hyvin kasvavia metsämaita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aiemmin mainitun porolaidun ja metsänhoito -tutkimuksen lyhennelmä suomeksi s. 200:

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff14/ff143195.pdf

    Teollisuuden mielestä Pohjois-Suomi on merkittävä puuvaranto, eihän sinne muuten investoitaisi uusiin laitoksiin. Pohjois-Suomen kivijalkaelinkeinot ovat matkailu ja metsätalous. Kaivosteollisuus ja porotalous ovat näihin verrattuna pieniä, joskin tarpeellisia. Tulevaisuuden ala lienee kauppa ja liikenne arktisella vyöhykkeellä (Norja, Venäjä) mm. Koillisväylän avautumisen vuoksi.

    Metsuri motokuski

    Porotalous on kuitenkin niitä alkuperäisiä ja alkuperäisten asukkaiden elinkeinoja jotka nykyään toimivat edelleen. Eihän asiaa voi niin laittaa että mistä eniten euroja tulee niin sillä voidaan ohittaa alkuperäiset toimivat elinkeinot.

    Porotaloudella ja myös matkailulla on saamelaisten keskuudessa edelleen merkittävä asema. Nämä AC:n kirjoitukset ovat sitä jälkihöpöttelyä jolla teollisuus on iskenyt kyntensä Lapin metsävaroihin ja tehneet valtavat tuhot matkailulle ja poronhoidolle. Se lienee kiistatonta. Yhtiöt eivät maksa puusta mitään pitkien metsäkuljetusten vuoksi, mutta halpa raaka-aine kyllä kelpaa. Minusta puunostot pitäisi kieltää viimeistään Sodankylän yläpuolelta. Panostetaan matkailuun ja poronhoitoon niin verotulot valtiolle ovat moninkertaiset puunmyyntiin verrattuna. Keski-Euroopan ja Aasian turistit tuovat puuttuvat eurot moninkertaisena takaisin.

    Kalle Kehveli

    Poronhoito pitäisi olla sallittua vain saamelaisille. Poromäärä putoaisi alle puoleen jopa neljännekseen ja maailma pelastuisi. Porojen tuhot ovat etelä-lapissa ja koillismaalla liian suuria metsänomistajien kustannettaviksi. MTK vain paapoo, aivan järjetöntä hommaa. Poromiehet ovatkin metsänomistajan pahimpia loisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lapissa on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti juuri matkailun, metsätalouden ja poronhoidon tavoitteiden yhteensovittamisesta. Tavoitteena tulisi olla kestävän kehityksen mukainen kompromissi, keinona esim. osallistava suunnittelu (mm. Metsähallituksen soveltama) ei niin, että yksi elinkeino sanelee muille elämisen ehdot.

    Kuriositeetti ehkä, mutta hankala asia kun omalle kohdalle sattuu: poroja kuulemma (FaceBook-ryhmän mukaan) tunkee poronhoitoalueella ihmisten pihoihin tuhoamaan istutuksia, siis ”pihaporoja”, vrt. pihasusi!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)