Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 371)
  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • jees h-valta

    Enhän minäkään pelkästään rehevillä pohjilla h-haapaa kasvata. Vaan järjestään kaikki uudistukset vuodesta 2000 eteenpäin on tehty h-haavalle ja sieltä löytyy karuja mäkiä yms.
    Nytkin juuri taisteltiin Metsäkeskuksen kanssa juuri siitä viimeisen Tapanin myrskyn uudituksen pohjasta. Kun he olisivat laittaneet siihen männyn. Siksi en saanut ilmaisia taimiakaan.
    Joten stanttuna mennään puolin ja toisin.

    Puun takaa

    Siinä tapauksessa muista myös jatkaa h-haavan kasvatusaikaa, tai petät taas itseäsi Jesse!

    Timppa

    Vaaditaan kyllä ”urheiluhenkeä” kasvattaa haapaa karuilla mailla. Ainakin luonnonhaavat näyttävät lahoavan jo alle tukkipuun kokosina. Ehkä Harjavallassa on toisin???

    Puun takaa

    Kuten Timppa totesi, Harjavallassa vähän yksi jos toinenkin asia näyttäisi olevan toisin kuin muualla Suomessa.
    Ainakin seuraavat asiat ovat erilaisia kuin muualla:

    -laskuoppi
    -puukauppa
    -puunkasvuajat
    -metsänhoidon kulut tai kuluttomuus riippuen puulajista

    jees h-valta

    Puuntakunen, yrität väellä vängällä vääristää asiaa. Aivan stanttukasvatusaika on h-haavalle 20v.
    Jos vedän kuuselle 80v. niin se ei vielä edes siedä kaikkein kuivimpia ja karumpia kasvatuskohtia joissa sitä nyt hirvien takia kasvatetaan. Silloin jo pitäisi heittää yli sadan.
    En voi lisätä kasvatusaikaa h-haavalle koska en todella aio kasvattaa yhtä satsia pidempään. Jos tulos on huonompi se sitten on ja vedetään sitten vaikka kymmenen vuoden keskiarvo. Tällä hetkellä jo on lähes kymmenen vuotta kasvaneita (ennen mäntyrinteitä) ja koossa en ainakaan minä huomaa mitään eroa.
    En siis petä edes tseäni.
    Ja en ole ollenkan pahoillani jos täällä osataan kasvattaa muutakin kuin kuusta ja osataan laskea niille myös kannattavuus.
    Kulut ovat kuuselle verratessa alkuunlähtöön kalliimmat mutta viljelytavasta riippuen raivauskuluiltaan kevyemmät. Koska pakko ei ole. Metsäpohjassa. Seuraava lähtö nolla ja sen jälkeen varhaisperkaus. Taas seuraava lähtö nolla ja varhaisperkaus. Taas seuraava samoin ja siinä kuusen kierto sitten saatiinkin pulkkaan. Aitaus on hyvin kyseenalainen vertailtava koska valtakunnan hirvipolitiikka pakottaa. Kuten kuusenkin liian karuun istuttamaan.
    Mutta sitten taas olen kyllä kasvattanut Noormarkussa myös ilman aitaa. Ja paras alueistani. Ja todella karussakin pohjassa vielä.
    Metsäasiat ovat spekuloitavissa vaikka minne ja miten mutta jatkaisin miellusti vasta faktapohjan jälkeen aiheesta.

    jees h-valta

    Ja timppa voisi yrittää muistaa etten kasvata h-haapaa tukkiajatuksella. Joten kovalaho ei haittaa tuon taivaallista vaan vasta pehmeä höttölaho ja samapa se kun se kelpaa e-puukasaan kuitenkin. Ja sitä ei kyllä kerkeä tullakkaan.

    Puun takaa

    Laske Jesse h-haavan toiselle ja sitä seuraaville sukupolville varhaisperkauksen lisäksi kaksi raivausta.
    Koskee muitakin lehtipuita.

    jees h-valta

    Muista nyt puuntakunen se kasvatusajan lyhyys. Ei siihen yksinkertaisesti kerkeä hirmuista toimimäärää perustaa eikä tarvitse. Se nousee versoista lähes 1,5-2 metriä per vuosi.
    Mikään ryönä ei kerkeä muu kasvamaan varteenotettavaksi vaivaksi ennenkuin valokatto päällä sukeutuu. Ja sitten tulee yö.

    Puun takaa

    Niin, mutta voin Jesse kokemuksesta sanoa, että toisen sukupolven haavikon kasvatus on yllättävän työlästä.
    Ethän sinä minua missään asiassa usko, mutta itsehän näet sitten.

    jees h-valta

    Viimeaikoina olen vähän huolestuneena katsellut sen ensimmäisen pellonmetsityksen niitä muutamaa majavan kaataman ympäristöä.
    Siitä ei ole tullut kuin muutama juurivesa pohjan pintakasvillisuuden aika kovan juuriturpeen läpi. Että ei ainakaan liikaa veso ainakaan ensimmäisessä kohteessa joka kaadetaan.
    Jos ei olemassa oleva pintakasvillisuuden juurakko ala lahota ennen uudistusta. Pimeä ei kovin enää ruoki ryönän kasvua mutta juurakko jäi. Voi joutua kevyeen pinnan laikutukseen uudistuksesssa. Ja ne sopivan harvaan tehtynä saa kevyeksi myös raivauksen.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 371)