Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Nyt kun puron ja joen määritelmät on julkistettu, niin mistä sen nyt sitten saa selville sadealueen pinta-alan? Itse laskemalla ei saa helposti varmaa tietoa.
Omien maiden kautta virtaa joeksi karttoihin merkitty kesäisin niin vähävetinen, ettei venekyyti onnistu. Se olisi vanhan määritelmän mukaan siis puro.
Ihmeellistä vatkaamista määritteiden välillä! Oliskohan ollut viisaampaa jättää tämäkin muutos tekemättä?
Aika iso projekti olisi maanmittauslaitoksellekkin merkitä tai muuttaa peruskarttoihin kaikkien jokien nimet näkyviin. Loput olisivat puroja tai noroja.
Meillä, tällä nurkalla, puro on paikannimistössä tuntematon käsite. On vain ojia, luomia ja jokia. Paikallinen erikoisuus on siis tämä luoma, joskus esiintyy myös muodossa luopa.
Sukunimissä on ainakin yksi puro, ihan tältäkin alueelta, nimittäin Luomapuro.
Joku väittää että tuo luoma/luopa tulisi siitä että se on luonnonluoma, eikä kaivettu niinkuin oja.
Täällä meilläkin luoma-sana esiintyy sukunimissä, kuten Luomajoki, Luomakyyny jne. Voivat kyllä olla muualta tulleita sukuja.
Onkos se luoma sellainen, jossa on veden virtausta ilman selvää uomaa? Täällä meillä on sellaisia märkiä kapeahkoja esim korpijuotteja, pitkiäkin. Jotkut sanoivat niitä ennen ”vesilaskuiksi”. Itselläkin oli sellainen mustikka/puolukkakorpi ylempänä olevan jängän alapuolella johtamassa vesiä kohti järveä. Kun kaivatin ojat sinne laajahkolle jängälle ja siihen vesilaskuun niin ne kuivuivat ja kasvavat nyt tuhotomasti puuta.
Jängällä oli taimiainesta valmiina ja turpeessa siemeniä lisäksi.
Korpijuotin vedenvaivaama puusto hakattiinn, alue aurattiin ja istutettiin. Lisäksi sikisi luonnontaimia runsaasti.
Hyvän kasvun selitys piilee liian veden poistamisessa ja ohuen turvekerroksen lahoamisesta ja alla olevasta ravinteikkaasta maaperästä.
Tulkitaankohan näitä virtaavan veden omaavia kaivettuja ojia tulevaisuudessa puroiksi?
Luoma/luopa on yhtä kuin puro, näin voidaan sanoa.
Jostain kumman syystä samankin luoman latvahaaroilla saattaa olla toisilla luoma-loppuinen nimi, mutta toisilla kuitenkin oja-loppuinen, vaikka on kyse luonnon muovaamasta ojasta ja taatusti vanhasta perinteikkäästä nimestä.
Melläpäinkin on noita ilman uomaa olevia vedenjuoksuja, mutta niitä ei sanota luomaksi. Niillä tuntuu olevan aina tapauskohtainen nimi.
Tuo Luoma-Kyyny sukunimi viittaa ainakin hyvin vahvasti Kauhajoelle. Muuten saattaa tietysti olla luoma-sana käytössä paikannimenä ja sukunimenä laajemminkin. Tyypillistähän on sekin että sana siirtyessään murrealueelta toiselle saa hiukan erilaisen merkityksenkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään