› Keskustelut › Metsänomistus › Puu kasvaa hitaasti Koillismaalla?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Puu kasvaa hitaasti Koillismaalla?

    Lähetetty: 24.7.2016, 14:41

    Kuuntelin aamulla Luontoradiota. Siinä oli Juha Laaksonen jonkun Lokki-nimisen lintumiehen kanssa hakkuuaukon äärellä jossain Koillismaalla.

    Eivät tietenkään pitäneet näkemästään. Valittelivat aukon kokoa ja sitä, syväaurauksessa oli tehty yli metrisiä vakoja. Lokin mukaan tässä kasvaa metsä vasta yli sadan vuoden kuluttua.

    Miten on. Onko se metsänkasvu tosiaan noilla kairoilla noin hidasta? Ja tehdäänkö noin syviä vakoja?. Eivät ymmärtäneet sitäkään, miksi syväaurausta harjoitetaan.

    Aika yksisilmäistä toimintaa Yleltä.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Petkeles 24.7.2016, 17:10

    Jos tossissaan aarattaan niin kyllähän se vako melekosen syvänä käättää. Lapissa tekköövät vieläkkii välillä semmosia pottupeltoja että ee kehto poekittaen aakeen läpi kulukee, Syväaaraosta se toohu ee kuitenkaan ennee pitäs olla, aenakkaan nimeltään.
    Sata vuotta varmaan männöö ennen kun se mehtä muallikon silimään järreeltä näättää jos ollaan jossaen korkeemmalla mihinkä tuo aaraoksen käättö viittoes. Metlalla on muuten korkeetten aluveetten uuvistamiskokkeeta jos niihin haluvaa tutustuva. Pohjosessa on tuo mehtien uuvistaminen ja ekologia muutennii tääsin utopijjoo etelän vetelille.

    Jätkä 24.7.2016, 17:44

    Metsähallitus käytti tuota ”syväaurausta” läpi valtakunnan silloin, kun varsinainen koneellinen muokkaus tuli käyttöön.
    Suunnilleen samat urakoitsijat vetivät maan päästä päähän. Kalusto oli kyllä melko järeää. Keski-Suomessakin kynnettiin hyvinkin reheviä pohjia, joissa oli yli 60 senttisten puiden kantoja, mutta kyllä ne kääntyivät ympäri auran edessä.
    Käytössä oli kahdenlaisia auroja: Oli Palleaura, joka käänsi kummallekin puolelle paksun palteen, johon oli tarkoitus istuttaa taimet. Oli myös aura, joka teki ojan kummallekin puolelle ”jätkänpolun” ja palle siirtyi kauemmas ikäänkuin energiapankiksi.
    Taimet istutettiin jätkänpolulle.
    Korkeimmillaan olen nähnyt palteen olevan n. 70 senttiä korkeammalla kuin ojan pohjan.
    Nykyään syväaurausta käytetään vain oikein paksukunttaisilla, melko tasaisilla mailla, joissa se on varmasti halvin ja tehokkain tapa tehdä kunnollinen viljelyalusta.
    Syväaurauksen ohje oli ajaa vetokoneella viiden metrin välein vako, eli ei se koko alue tullut käännettyä ympäri.

    Rane 24.7.2016, 18:52

    Joo,minulle greenpeacen kaveri väitti että he suojelevat kaikki yli satavuotiaat metsät pohjoissuomesta.Eli jos tämän ”lokin” väittämä pitää paikkansa niin pitää olla kilhakkana että kerkiää tehdä ensiharvennuksen ennen kuin ko. metsä menee suojeluun.
    Tuosta Ylen linjasta että olen muutaman kerran kuunnellut Metsäradiota ja sillä ovat toimittajina samat Laaksoset ja Cajanderit.
    Aihepiirinä ovat Kuukkelit ja linnunpönttötalkoot ja miten hakkuut ovat molemmille pahasta.
    Taktiikka vihreillä on sama kuin ennen vasemmistoradikaaleilla.Vallataan tiedotusvälineet ja koulutuslaitos jolloin päästään iskemään ihmisten mieliin.

    harrastelija 24.7.2016, 19:10

    ”Jätkä” jo tuon syväaurauksen periaatteen kertoikin.
    Nimimerkkien tapaamisessa Pudasjärvellä meille järjestettiin näytös syväaurauskohteesta. Sitä jossakin mitassa vielä tehdään ja juuri noilla korkeuksilla ja paksuturpeisilla alueilla.

    Ns Osaran aukeilla jatkuvan kasvatuksen rääseiköt on sodan jälkeen laitettu tällä tekniikalla metsät kasvukuntoon.
    Sen lisäksi, että metsät ovat nyt näillä entisilää aukeilla kasvukunnossa, niin pohjat ovat käsittelyn jälkeen työntäneen vuosia mahtavat marjasadot!

    Nimimerkkien tapaamisen yhteydessä kävimme mekin riipaisemassa muutaman sankolliset mustikoita.
    Paikallisten mukaan marjoilla oli aikoinaan hankittu monet TV:t ja mopot 🙂

    Jätkä 24.7.2016, 19:20

    Kyllähän metsätalouden kannattavuus Lapissa lienee kiikun kaakun, jos tehdään maanmuokkaus ja istutetaan taimet alueelle. Kustannukset ovat samaa luokkaa kuin etelässäkin, mutta kantorahaa saa odotella ”liian kauan”.
    Mielestäni pitäisi räknätä, onko yleensä kannattavaa hakata metsiä siellä, missä uuden puuston kehittyminen on vähintään hidasta, kun toinen vaihtoehto olisi kehittää matkailua luonnon ainutlaatuisuuden pohjalta.

    Jos säästettäisiin Lappi metsätaloudelta ja kasvatettaisiin puuta alueelle, jossa se voisi olla viisi kertaa tehokkaampaa ja jossa luonto on turmeltu pahemmin kuin Lapin herkkä ympäristö.

    Visakallo 24.7.2016, 19:24

    Osaran aukeita hakattiin kaikkiaan 20.000 hehtaaria ja puuta niistä saatiin 1,2 miljoonaa mottia, eli vain 60 mottia/ha.
    Todella surkeita olivat siis metsät ennen hakkuuta. Nyt näillä samoilla alueilla päästään n. 500 motin kiertoaikaiseen hehtaarituottoon 60-70 vuodessa.

    Jätkä 24.7.2016, 19:27

    Eivät ne ole vielä kasvaneet niin paljoa, vaikka ne ovatkin etelä-Lappia.

    Korpituvan Taneli 24.7.2016, 19:38

    Tuon Pudasjärven tapaamisen yhteydessä meille esiteltiin monia kuvioita, joista oli kaikkien toimenpiteitten tiedot tallessa.
    MM oli kuvio, josta oli hakattu vajaa satamottia/ha aukkohakkuulla ja nyt sitten ensiharvennuksessa hehtaarilta oli hakattu hiukan enemmän ja ”jäljellä” oli vielä 140 m³ha.

    Siitä syväaurauksesta ilmeisesti aika jättää nykyisen kaluston myötä. Hommahan voidaan tehdä kaivinkoneellakin ja aukon yli pääsee vielä kävellenkin.
    Aivan ilmeisesti siellä tarvitaan uudistamisessa hiukan järeämpiä keinoja kuin täällä etelämpänä.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Visakallo 24.7.2016, 19:39

    Osaran aukeita hakattiin yli 20 vuoden aikana, ja nuorimmat alueet ovat vielä alle 50 vuotta ja kaikkein vanhimmat alkavat olla 70 vuotta.
    Noin suureen alaan mahtuu epäonnistumisia ja aivan nappiin menneitä aloja ja kaikkea siltä väliltä.
    Arvostelijat ovat poikkeuksetta tarttuneet aina niihin pahimpiin epäonnistumisiin.
    Alueista löytyy aivan normaalit metsävaratiedot ja jokainen voi käydä paikanpäällä toteamassa tilanteen.
    Kokonaisuutena Osaran aukeat ovat kasvullaan ylittäneet lähes kaikki odotukset.

    kuusessa ollaan 24.7.2016, 20:02

    Auraus ei ole loppunut, vaan sitä tehdään edelleen tuolla samalla kulmakunnalla. Aurojen vetokoneiksi on vaan vaihtuneet järeät kuormatraktorit, pillareiden tilalle. Aurat on samoja ja niitä elvytetään hitsaamalla, ovat kuitenkin ihan käyttökuntoisia.

    Itse ensiharvensin koneella kohtuu kivisen aurauskuvion muutama vuosi sitten, oli aurattu ja istutettu männylle 80-luvun alussa. Nyt jäi männyn ja varsin laadukkaan rauduskoivikon yhdistelmä, kasvu alueelle normaalia luokkaa. Maasto ei ollut aivan parasta auraukselle, eli liian kivennäismaapitoista. Mikä tarkoitti, etteivät aurausvaot olleet routineet täyteen, vaan erottuivat puolen metrin levyisinä ojina kuviolla. Muutama kivi osittain kallioikkoisella kuviolla oli noussut näkyviin, muttei harvennusta haitaten (lähikuljetus maatalostraktoriyhdistelmällä). Urat oli suunniteltava vakojen suuntaisesti tästä syystä…

    Ne aurauskuviot, mitä näin aikoinaan tehtävän, ovat taimettuneet hyvin. Aurauksen etuna on edullisuus ja vesitalouden säätely taimikon alkuvaiheessa, mikä pistää mm. kuusen hyvin kasvamaan. Eli periaatteessa kuin naveromätästystä. Auraustaimikoiden maineen on pilanneet monessa tapauksessa aikoinaan olleet huonot taimet, etenkin männyllä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4