Keskustelut Puukauppa Puukaupan ongelmia?

  • Tämä aihe sisältää 573 vastausta, 51 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten oksapuu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 573)
  • Puukaupan ongelmia?

    Syyskuun Metsälehti Makasiini käsittelee puukaupan pulmia. Ylivoimaisesti suurin osa puukaupoista sujuu ongelmitta, mutta kun touhutaan, niin jotain voi tapahtua. Syynä voi olla tiedonkulku tai väärinymmärrys, mutta valitettavasti joskus selviä ongelmiakin ilmenee ja ne ovat mahdollisia sekä ostajan että myyjän suunnista.

    Millaisia pulmia on tullut vastaan, siitä toivon keskustelua, ja aineisto on materiaalia juttua varten. Kokemuksia voi myös lähettää sähköpostiin mikko.hayrynen@metsalehti.fi

  • Raivaaja

    Eiköhän kohta ala venäjän puu virtaamaan Suomeen. Usa lopettamassa pakotteet, muiden käytännössä pakko tulla perässä. Nopeasti unohtuu koko sota.

    Isolla rahalla ostettu lähiseuduilta metsäpalstoja. Pistäneet metsät sileäksi saman tein. Ehkä ihan järkevä liike jos raja aukeaa ja vanhat tuulet alkaa taas puhaltaa.

    Nostokoukku

    Aina ei nuo Visan mainitsemat pitkät etäisyydet ole olleet ongelma, silloiseen kalustoon suhteutettuna. 1800- luvun lopun pulavuosina huomattava määrä Multian metsämaista oli kaupattu eri puulaakeille, eniten ”Ruuselehville”, yli 13 000 ha. Metsät olivat kuitenkin vedenjakajan väärällä puolella tuolloisen kaukokuljetuksen, uiton, kannalta. Puut jouduttiin ajamaan vedenjakajan yli Multian Uitamonjärvelle jotta ne saatiin Kokemäenjoen vesistöön uitettavaksi Poriin, jossa Rosenlewin saha sijaitsi. 1932 polkaistiin käyntiin kolmen kuukauden suursavotta, jossa jopa 40 000 runkoa hakattiin ja ajettiin uitettavaksi Poriin. Hevosilla ajettiin tukkia pisimmillään yli 30 kilometriä. Ajossa oli mukana yli 500 hevosta, ja tietenkin vähintään tuplaten tekomiehiä. Puolikkailla kuormilla tukkia ajettiin ensin vedenjakajan korkeimmalle kohdalle ”lissyylaaniin”. Seuraavaa kuormaa lisättiin tästä ja lähdettiin alamäkiä kohti järveä. Savotta elätti lisäksi kortteerinpitäjiä, hevoskauppiaita, pontikankeittäjiä ja kahvilaavujen pitäjiä. Kasvava metsäteollisuus tukeutui tuolloin lähes sata vuotta suomalaiseen työhulluuteen ja kilpailuviettiin.

    Lähde: Hevosia hyviä, rahoja kuin jyviä. Hevoshistoriaa Keski-Suomesta.

    Perko

    Ei näytä kilpaaminen helpottaneen, paitsi tuloista.  Niistä ei oo niin väliä kunhan firma kehuu!

    Apli

    SS: Yrittäjän polttopuut vohkittiin röyhkeästi tien vierestä – Uutiset kotimaasta ja maailmalta – Maaseudun Tulevaisuus

    Hankintapuut kannattaa myydä nopeasti ettei käy niin kuin yllä olevassa jutussa.

    Rippe

    Tein ensimmäiset puukauppani Joulukuussa 2023.

    Sillä puheellä, että ”seuraavana talvena” viimeistään tullaan hakkaamaan. Syksyllä oli puhetta että ”ensimmäisillä pakkasilla” tullaan. Se ”seuraava talvi” oli viime talvi, ja mitään ei ole tapahtunut.

    Piti oikein kaivaa esille sopimuksemme. Siinä ei ollut mainintaa, että koska viimeistään puut hakataan. Varmaankin on käynyt niin, että viime talven huonot korjuukelit (lyhyt talvi) on vaikeuttanut koneyrittäjän hommia.

    Tuntuu kuitenkin, että aika kohtuuttoman pitkä aika menee. Rahaa ei ole liikkunut. Leimikon koko noin 500 m3 ja 15000€.

    Panu Panu

    Puheet on puheita mutta sopimuksen mukaan mennään, yleensä talvihakkuissa aika on 3 vuotta, kannattaa lukea mitä allekirjoittaa. Jos 3 vuotta tuntuu pitkältä niin voi pyytää ennakkoa, useimmat ostajat maksavat sitä kun asian ottaa esiin ennenkuin on hyväksynyt tarjouksen. Se, että ostaja on jo maksanut osan kauppahinnasta todennäköisesti myös jouduttaa korjuuta.

    mehtäukko

    ”…Sillä puheellä, että ”seuraavana talvena” viimeistään tullaan..”. Vaikuttaa kulanssi-toimijalta, ostaa, tekee ja välittää jonnekin. Kyllä klusterilla on selkeä korjuu-aika määritelmä kauppakirjassa.

    Toisaalta jos kelit ovat todella kehnot, ja ennakoita on suoritettu, miksi harvennusmetsä täytyisi väkisin pilata?

    pihkatappi pihkatappi

    Pannulta hyvä vastaus, lisään vielä. Kun ennakot on saanut, jokaisen vuoden puuston kasvu ennen hakkuuta lisää loppumaksua ja itse olen tuon usein kokenut positiivisena. Harvennusten kanssa kolmen vuoden odotus voi joskus olla vähän liikaa.

    Apli

    Puheet on puheita mutta sopimuksen mukaan mennään, yleensä talvihakkuissa aika on 3 vuotta, kannattaa lukea mitä allekirjoittaa. Jos 3 vuotta tuntuu pitkältä niin voi pyytää ennakkoa, useimmat ostajat maksavat sitä kun asian ottaa esiin ennenkuin on hyväksynyt tarjouksen. Se, että ostaja on jo maksanut osan kauppahinnasta todennäköisesti myös jouduttaa korjuuta.

    Osittain näin, mutta tässä se luottamus punnitaan, omissa puukaupan sopimuksissa ostajien kanssa on korjuuaika 2v aina max, 3v korjuuaikaa en hyväksy, ja monesti haluan nopean korjuun silti, yleensä hakattu noin 6kk sopimuksesta, tosin talvikorjuuta ei ole ollut kuin yksi tapaus viime vuosina. Metsänaapureilla on jonkin verran nyt jäänyt harvennuksia korjaamatta viime talvesta, ja kun on ollut sateinen kesä ne jää ensitalvelle.

    Tolopainen Tolopainen

    Kun ottaa 40% ennakkoa yleensä korjuu alkaa aika nopeasti. Ei puhettakaan, että joutuisi muutamaa kuukautta pidempään odottamaan.

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 573)