Keskustelut Puukauppa Puukaupan ongelmia?

Esillä 9 vastausta, 51 - 59 (kaikkiaan 59)
  • Puukaupan ongelmia?

    Syyskuun Metsälehti Makasiini käsittelee puukaupan pulmia. Ylivoimaisesti suurin osa puukaupoista sujuu ongelmitta, mutta kun touhutaan, niin jotain voi tapahtua. Syynä voi olla tiedonkulku tai väärinymmärrys, mutta valitettavasti joskus selviä ongelmiakin ilmenee ja ne ovat mahdollisia sekä ostajan että myyjän suunnista.

    Millaisia pulmia on tullut vastaan, siitä toivon keskustelua, ja aineisto on materiaalia juttua varten. Kokemuksia voi myös lähettää sähköpostiin mikko.hayrynen@metsalehti.fi

  • Jovain

    Ei taida mehtäukon meuhkaamisesta paljoa jäädä kerrottavaa. Tuskin riittävät jutun kirjoittamisen aiheeksi. Vielä vähemmän puukaupan tai metsänhoidon ohjeeksi.

    Jovain

    Se on mehtäukolla ylivoimaista sisäistää. Niin kuin kerroin, en ole ensimmäisiä vapaaehtoisia maksamaan puukaupasta ja metsänhoidosta. Ja jos siihen sisältyy vielä ylimääräistä. Olipa sitten laillistettua tai laitonta metsänomistajan puilla käytävää kauppaa. Voi olla suoranaista pöllimistä.  Totean vaan, siinä on marginaalia metsänomistajan toimia myös omana toimialana. Etunsa on tässäkin ja se määritetään ja arvotetaan eri tavalla. Yhtiöt ostavat puuta myös tienvarresta. On myös uhkia, joilta voi välttyä, esim. metsien liian vähäpuustoiseksi tai harvaksi hakkaamiselta.

    Metsuri motokuski

    Uskon että aloittaja on juttunsa kirjoittanut joten liekö tarpeellista enää asiaa jauhaa.

    mehtäukko

    Meuhkatkoon kuurin loppuun.

    Jovain

    Voi välttyä myös liialliselta heinän ja vesakon torjunnalta. Pääomavaltaisissa metsissä hoidon jälkitöitä on vähemmän. Ns. vesakoitumisen ja heinettymisen kynnysarvo pitää siitä huolen ja vähentää luonnostaan hoidon tarvetta.  Riittääkö viisi vuottakaan ”roinan” kurissa pitämiseen. Ainakin puukauppatili viivästyy.

    käpysonni

    Ne hakkuulueelle jääneet kaadetut mutta ajamatta jääneet puut ärsyttää, vaikka ei pitäisi, koska saamapuolellahan minä myyjänä siinä olen, koska ne on mitattu ja maksu niistä saatu ja voin vieläpä ottaa ne itselleni polttopuuksi, viimeisimmässä päätehakkuussa  oli jäänyt maastoon puoli tusinaa hyvänkokoista tervettä tukkia sekä saman verran kuitupöllejä ja kuivuneita pätkittyjä tukkeja. Jos tuo määrä jää joka hakkuussa  maastoon,niin kertautuessaan ostajafirma menettää melkoisesti rahaa, kun ei saa käyttöönsä kaadettuja ja maksettuja puita, vai onko niin että tuo hävikki on jo  valmiiksi otettu kannattavuuslaskelmissa huomioon?

    Visakallo

    Minä taas ajattelen asian niin päin, että olen ihan tyytyväinen, että yhtiöt osallistuvat tällä tavalla lahopuun lisäämiseen metsissä. Jokainen voi laskea, kuinka paljon 2-3 harvennetussa metsässä on yhteensä eri ikäistä lahopuuta tukkeina, kuitupuina, kantoina, hakkuutähteinä, sekä vielä harvennuksen jälkeen tulleina, tosin metsänomistajan pussista menneinä tuulenkaatoina ja pystykuivasina. Yleensähän on niin, kuten nyt raakkujen tapauksessakin taas nähtiin, että uudet suojelutoimet tehdään aina metsänomistajan kustannuksella.

    Ammatti Raivooja

    Lehtijutussa oli vielä pieleen mennyt asia mikä on helppo korjata. Tuo hakkuukoneen oikaisu karttaan suunnitellulta reitiltä. Oranssin nauhan kun laittaa niin olen törmännyt vielä koneeseen joka olisi uskaltanut poiketa nauhottamaltani reitiltä. Kartta tietysti piirretään maastosuunnittelun jälkeen. Sitä nauhaa ei tarvii kuin muutama pätkä niin se jo kertoo, että reitti on suunniteltu paikanpäällä kun pelkkä piirretty kartta voi olla hakkuukonekuskin mielessä pelkästään toimistossa piirretty kun ei ole ”todisteita,” että se olisi paikanpäällä ajateltu.

    Panu

    Kyllähän se vähän kirpaisee kun omassakin hakkuussa taannoin pari huippulaatuista isoa mäntyä unohtui tukeiksi pätkittynä metsään lahoamaan. Jotenkin vaan toivoisi, että 130 vuotta kasvatetut puut menisivät hyötykäyttöön ja lahopuiksi jäisi haavat ym.

Esillä 9 vastausta, 51 - 59 (kaikkiaan 59)