”Polke, onko mahdollista että puunostajalla oli liuta vielä kiireellisempiä talvileimikoita ennen sinun leimikkoa?”

On toki, mutta ostajalta tuli niin ristiriitaista tietoa. Alkuun piti tehdä hakkuu tammikuussa ja ostaja tilasi jopa ”jäädytyksen” pelloille + metsäteiden auraukset ulkopuoliselta urakoitsijalta, koska hakkuu alkaa ihan just eli ensi viikolla tai viimeistään seuraavalla. Sittemmin ilmoitettiin tammikuun lopulla, että alkaakin vasta 3 viikon päästä. Ja lopulta ei alkanut lainkaan, koska helmikuun aloituskin viivästyi.

Mutta kaikki on yhä sopimuksen piirissä. Tähän asti asiassa on hävinnyt rahaa ostaja ja tienanneet paikalliset alihankkijat. Hyvä niin. Myyjä neutraalipositiossa.

Kantavien maiden leimikoille syntyi nyt kova kysyntä. Jopa kuitupuun hinta alkoi nousta. Voi olla oikein hyvä puukauppakevät, jos nyt maailma vain muuten pystyssä pysyy.

Yksi myös täysin varma merkki hintojen noususta on, kun yksi suurista kuului radiomainoksessa tarjoavan viidensadan euron etuseteliä vielä huhtikuun puolella tehtäviin kauppoihin.

Valtio lisää metsähallituksen tuloutusvaadetta. Se tietää että pohjoisessa puun hinta ei yksityisille nouse hiivallakaan ja hyvät henkselit saa olla ettei lähde laskemaan.

”2. ongelma: Eräällä isolla ostajalla taitaa olla rahoitusongelmia tms. kun sovittu maksupäivä ei pitänyt. Ei ole ennen sattunut vastaavaa . Seuraavalla kerralla pitänee laittaa ehto soppariin, että puita ei ajeta ennen maksua. Olkaahan tarkkoina muutkin.”

Noniin, hyvä että joku muukin kiinnittää tähän ihmeelliseen tapaan huomiota. Kuka vaikka luovuttaa asuntonsa toiselle ja saa rahat sitten joskus?

Itse kyselin ostajilta tästä, niin kaikki sanoivat, että onpa ihmeellinen kysymys ja että kukaan ei ole ikinä kysynyt (maksu ennen kaukokuljetusta). Omia etuja pitäisi myyjien herättä vaatimaan mielestäni laajemmin, ettei olisi tätä että ”ei tällainen onnistu ja ei kukaan ole kysynytkään”