Keskustelut Puukauppa Puukauppa ja devalvaatio

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 58)
  • Puukauppa ja devalvaatio

    Eurosta on muodostunut valuutta jonka ulkoista arvoa ei haluta laskea. Se on murhaavaa koko EU:n taloudelle.
    Erittäin pahaa jälkeä se tekee Suomen ainoalle puujalalle.

    Syytä en voi ymmärtää. Kaikki kaupanteko euroopan ulkopuolelle uhkaa katketa.
    Vahva euro on suuri suu kaikkien euromaiden kauppataseen ongelmiin, mutta aivan erityisesti Suomen.

    Kenet meidän tulisi valita EU:hun edustamaan Suomen etuja, kukaan nykyisistä ei tunnu sitä tekevän.

    Erityisen halveksittavaa toimintaa on harrastanut J. Katainen joka polki jokaisen Suomalaisen pyrkiessään EU eliittin huippua kohti.
    Ei myöskään Mikkelin jalkapalloilija Rehn ole edustanut suomalaisia metsään menneillä ”talousteorioillaan”.

    Taloustiede ei ole tiedettä vaan teenlehdistä enuustavaa uskontotiedettä.

    Valitkaa nyt viisaasti tulevissa vaaleissa.

  • abietis

    Deflaatio johtuu laskevasta kysynnästä ja tarkoittaa että rahn määrä vähenee, velkojen maksykyky katoaa.

    Sisäinen devalvaatio johtaa deflatooriseen kehitykseen.

    Deflaatio on vaarallinen jatkuessaan sillä se aikaansaa hintojen laskua edelleen. Talous hidastuu lopulta pysähtyen kun kenenkään ei kannata alentuneilla hinnoilla tuottaa palveluksia tai tavaroita.

    Inflaatio ei ole lainkaan niin vaarallinen. Korot ovat korkeat koska velkojen arvo pienenee. Korkeat korot puolestaan edistävät lainojen nopeaa takaisinmaksua. Toisaalta kallis raha estää hintakuplien syntymistä.

    Matala korko on petollinen koska lainaottajat luuleva lainan olevan edullista. Se ei pidä paikkaansa kahdesta syystä.
    Ensiksikin kiinteistöjen arvo on ”tuottavaa hintaa” korkeampi ja johtaa keinotekoiseen arvonnousuun ja keinotteluun.
    Pitkä laina-aika matalallakin korolla maksaa enemmän kuin korkea korko ja lyhyt laina-aika.

    Kurki

    Tuskimpa tuosta pienestä deflaatiosta ainakaan haittaa olisi, sillä nyt mennään 0-korotuksilla eteenpäin ja näin ostovoimakin kasvaisi.

    Rane

    Sisäinen devalvaatio on koko ajan menossa.Ne yritykset joiden bisnes ei kestä korkeita kustannuksia laittavat työvoimaa pois ja yrittävät tehdä työt pienemmällä porukalla=pienemmillä työvoimakuluilla.Ammattiyhdistysliike kyllä patsastelee onnistuneella edunvalvonnalla mutta ottaako se vastuun sen seurauksista eli työttömyydestä?
    Suuria palkankorotuksia perustellaan usein kotimaisen kulutuksen käynnissä pitämisellä tai kasvattamisella,jonka pitäisi potkaista talous kuntoon.Onko näin?
    Mitä ostetaan niillä suurilla korotuksilla?
    Valitettavasti ne suuret korotukset aiheuttavat se että kotimaiset tuotteet eivät suurten työvoimakustannusten takia pärjää hinnalla ulkomaisille joten valinta kohdistuu niihin ulkomaisiin.Kulutuselektroniikkaa ei edes tehdä Suomessa ja vaatteet ostetaan netistä (ulkomaista).Ahneimmat käyvät bensansa,tupakkansa ja viinansa ulkomailta.
    Palkankorotusten tie on tuhoisa kierre:kotimaassa tuotetut tavarat kallistuu-niitä ei osteta edes niillä korotuksilla-kotimarkkina ei vedä-vienti ei vedä-työttömyys kasvaa-valtion on korotettava veroja-sekin kustannus tavaroiden hintoihin-mikä taas on hyvä syy kiristää uusia palkankorotuksia…

    Kurki

    Ay-liike historiansa aikana on tehnyt Suomeen miljoonia työttömiä.
    Työpaikkoja on sitten yritetty pelastaa devalvaatiolla, jota ay-liike on vastustanut.

    vänkäri vänkäri

    Pitäisi varmaan suorittaa aluksi sisäinen devalvaatio joissain koneissa käytettävälle höyrylle. Sen osuus kustannuksista kun on valmistamissamme tuotteissa 20 % luokkaa. Työntekijöiden palkkojen osuus on laadusta ja jalostusasteesta riippuen 15 – 18 % luokkaa…

    Reima Ranta

    En Puun takaa edellä mielestäni kirjoittanut, että kuituna pitäisi hakata. Keskustelimme keskenkasvuinen käsitteestä ja mitä sillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Nythän reaalikorko on niin poikkeuksellinen, että päätehakkuille on lähes poikkeuksetta vaikea löytää taloudellisia perusteita.

    En mielestäni Timppa edellä puhunut oskesijoittamisesta, vaan vaihtoehdoista yleensä. Suhteellista arvokasvua voidaan suoraan verrata tietysti vain vastaavan riskin sijoituksiin, esim. n. lainan reaalikorkoon tai vaikka uuden metsän ostoon ja sen suhteelliseen arvokasvuun ostohintaan verrattuna. Vaihtoehtoja on vaikka minkälaisia ja ne on jokaisella metsänomistajalla erilaisia. Siksi pidän perustelematonta keskenkasvuisuuden käsitettä kummajaisena. Tietysti voisimme pitää keskenkasvuisuuden rajapyykkinä esim. tukkimäärän maksimia, mutta ainakaan taloudellinen mittari se ei silloin olisi. No, onneksemme uusi metsälainsäädäntö ja jopa Tapio suosituksissaan on siirtrynyt oravannahkojen aikakaudelta euroaikaan.

    No, hyvä on! Ei pyritä täsmällisiin käsitteisiin ettei keskustelu tyrehdy. Mutustellaan, mutustellaan, sillä nythän on JOULU – niin ja anteeksi poikkeaminen otsikon aiheesta.

    Mukavaa Joulua Kaikille ja Erinomaista Uuutta vuotta!

    Kurki

    Jo paperitehtaan työkustannukset muodostavat noin 15% paperin maailmanmarkkinahinnasta.
    Kun kaikki palkkakustannukset lasketaan mukaan kannon ja sataman välilla, niin palkkakustannukset paperin maailmanmarkkinahinnasta vastaa lopusta, kun tuotantoketjun voitot vähennetään.

    vänkäri vänkäri

    Juu, ja Suomen oloissa palkkakuluistakin uppoaa suuri osa hallinto- ja työnjohtokuluihin.

    Kurki

    Vänkäri kirjoittaa:
    <<<Juu, ja Suomen oloissa palkkakuluistakin uppoaa suuri osa hallinto- ja työnjohtokuluihin.<<<

    Nuokin paperin tuotantoketjun palkkakustannukset ovat siellä paperin hinnassa mukana.

    Timppa

    Reima Rannalle. Vertasin keskenkasvuisen metsän tuottoa osakkeisiin, koska juuri missään muussa sijoitusmuodossa ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia päästä samoihin tuottoprosentteihin. Otin metsäsuunnitelmasta muutamia esimerkkejä:
    -kuivahko kangas mänty 39 v, 181 m3, arvokasvu 6,6 %
    -tuore kangas kuusi 42 v, 136 m3, arvokasvu 8,4 %
    -lehtomainen kangas kuusi 47 v, 203 m3, arvokasvu 6,6 %

    Tietysti pitkään kasvatettaessa uudistuskulun osuus pienenee, mikä tekee keskenkasvuisena hakkaamisen entistä epätaloudellisemmaksi.

    Itse ajattelen asiaa niin, että metsälle pyritään pitkäjänteisesti toimien saamaan mahdollisimman hyvä tuotto. Tässä on mielestäni kaksi muuttujaa: arvokasvu ja hoitokulut/euroja/hehtaari. Siinä vaiheessa, kun arvokasvu hoitokuluilla vähennettynä putoaa alle teoreettisen keskiarvoisen tuoton, on teoreettisetsi tarkastellen paras aika uudistaa. Näitä euroja voi sitten sijoitella mihin itsekukin viisaaksi kasvaa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 58)