Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Onko tietoa kelpaako puut yhtiöille rantakaavan tonteilta rakentamisen yhteydessä ? Tai maisematyöluvalla viheralueelta ? Rajoittaako sertit yhtiöitä näissä ?
En tiedä onko sellaista kaavamerkintää olemassakaan kun ”viheralue”. Jos tarkoitat V- tai VL-merkintöjä, niin ensimmäinen on ”virkistysalue” ja jälkimmäinen ”lähivirkistysalue”. Näiden osalta yleiskaavoissa on usein ympäripyöreä muotoilu tyyliin ”Metsänhakkuu on suoritettava siten, että alueen maisemalliset ja muut ympäristölliset arvot säilyvät. Viereisten alueiden rakennuspaikkojen ympärille ja rannoille on jätettävä suojapuustoa.” Rantayleiskaavoissa ei usein tarvita näiden merkintöjen alalla edes maisematyölupaa. Ranta-asemakaavoissa usein tarvitaan, mutta silloinkin maisematyöluvan tarpeen tulee olla kaavassa mainittu. Kaavaan merkittyjen rakennuspaikkojen kohdalla olettaisin, että puuta saa rakentamisen yhteydessä kaataa melko vapaasti.
Ranta-asemakaava-alueilla tontteja on vedetty ennen rakentamista kokonaankin aukoksi. Näin voi tehdä, jos kaavamääräyksessä ei ole siihen estettä. Käytännössähän se kuitenkin tahtoo mennä niin päin, että raaskitaan kaataa vain juuri rakennettavan rakennuksen kohdalta puut, ja pystyyn jäävät puut joudutaan suojaamaan ja varomaan koko ajan rakennustyön edetessä. Tilataan mm. iso kallis nosturi nostelemaan rakennustarvikkeet puiden yli. Sitten kun rakennus on valmis, ja istutaan ensimmäistä iltaa terassilla, useimmiten perheen rouva osoittelee sormellaan lähimpiä puita ja toteaa, että nuo kaikki pitää heti kaataa… Sellaisia puita on meikäläinenkin laittanut vuosien mittaan kumoon jo satoja, -onneksi ei sentään omalla tontila ole tarvinut vastaavaa liikettä tehdä!
Muutama tuttu kaatanut rantakaavalla olevilla tonteilta puita ja ns rantapuita ja sitten myynyt ne hankintana samoin kuin esim säästöpuut, kukaan ostaja ei ole kysellyt mistä puut tuli, itse teen noista lähinnä polttopuuta,
Rantakaava-alue on suurempi kuin pelkät tontit. En tunne käytäntöä tonttipuiden suhteen, mutta jos myy hankintapuuta, ei ostaja tiedä mistä ne ovat peräisin. Varmaan kuranttia tavaraa, jos ne on hakattu kaavan ehtojen mukaisesti. Sitten se vaatiiko tontteja ympäröivä rantakaava-alue maisematyölupaa, riippuu jotenkin kaavan hyväksymisvuodesta. Meillä kunta ei tykkää rantakaavoista, haluaisivat niistä eroon ja kaikki maat rantayleiskaavaan. Puun ostajat eivät ole kyselleet lupia tähän mennessä. Eipä tuolla alueelta ole paljon hakattavaakaan, kun siinä säästetään maisema-arvoja.
Kaava-alueiden tonttipuita saa hieman kunnasta riippuen kaataa ”muutaman” ilman maisematyölupaa, jos maisema ei siitä olennaisesti muutu. Kunnat ja kaupungit ovat vähentäneet väkeään tekniseltä puolelta, joten ovat hieman järkeistäneet näitä käytäntöjä. Kannattaa kuitenkin ensin aina kysäistä, ennen kuin alkaa savotalle. Kerran kävi niin, että kunnasta annettiin yksityistien tiekunnalle lupa raivata tienlaidat energiapuuksi, mutta pahaksi onneksi virkamies ehti juuri vaihtua, kun moto kävi hoitamassa homman. Uusi virkamies meinasikin laittaa meidät linnaan, ennen kuin sai tiedon aikaisemmin myönnetystä luvasta. Joku aktivisti oli ehtinyt kannella hänelle ”luvattomasta hakkuusta”!
Metsiä koskevat sertifikaatit koskevat metsätalousmaata. Eli jos kyseessä on rakennusmaa/ tonttimaa, eivät niiltä hakatut puut ole ”sertipuita”. Tätä varten kaikki toimijat ilmoittavat käyttävänsä esim. 98 % sertifioitua puuta. Tuo 2 % antaa sitten tilaa ostaa puita, jotka on hakattu tonteilta, tai muilta sellaisilta alueilta, joilla sertit eivät ole voimassa (maankäyttö muuttuu), tai jos metsänomistaja ei muuten vain kuulu sertiin. Kuitenkin, mikäli esimerkiksi yleiskaavaan merkityt rakennuspaikat ovat vain merkkejä kartalla ja niiden alueella harjoitetaan metsätaloutta, niin tällöin tietenkin metsäsertifikaatit ovat näillä alueillakin voimassa. Asemakaava-alueella (esim. ranta-asemakaava), jossa itse rakentamistakin on jo tarkemmin määritelty, eivät metsäsertifikaatit ole itse rakennuspaikalla voimassa, sillä näillä alueilla maan käyttö ei ole enää ensisijaisesti metsätalouden harjoittamista.
Rantakaavoissa, niin ranta-asemakaavassa kuin rantayleiskaavassakin maisematyöluvan tarve tulee olla kaavaan erikseen merkitty. Jos merkintää ei ole, maisematyölupaa ei tarvita.
”Tontti” sanan käyttö tässä asiayhteydessä voi olla vähän harhaanjohtavaa, etenkin jos puhutaan rantayleiskaavasta. Tontteja on vain asemakaavojen sitovan tonttijaon mukaisella alueella. Parempi puhua rakennuspaikoista, jos ei lähtötiedoissa kerrota onko kyseessä asema- vai yleiskaava.
Juha.m.leppänen, minun ymmärryksen mukaan sertifikaatin voimassaolo ei ole mitenkään liitoksissa kaavoitukseen, on sitten kyseessä yleis- tai asemakaava. Jos kyseessä on metsämaa tai muutoin puustoinen alue, sertifikaatit ovat voimassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään