”Naapuri sai UPM myös kesälippiksen ja pipon, onhan sekin jotain..”
Rane osti aikoinaan Keminmaalta päin traktorin.Se oli ollut isohkolla urakoitsija/maanviljelijällä ja ainakin talvella ilmeisesti jollain teollisuusalueella lumitöissä.Ohjaamon säilytuslokerosta löysin sitten A-nelosen johon oli kuulakärkikynällä kirjoitettu muistin tueksi joululahjalista.
Siinä oli firma ja yhteyshenkilö jolle lahja tuli.Paremmille asiakkaille oli ”Pipo ja pullo” ja vähemmän tärkeille ”hanskat”.Lumiurakointikin vaatii hieman voitelua että sujuu…
Jaetaan lippalakkeja ja metsurin työtunteja jotta saadaan pidettyä puun hinta alhaalla, ehkä jouluna jopa Pandan suklaarasia. Houkutuksia on monenlaisia.
@Mti-98 kommenttia mukaellen onhan tuo 10 metsuripäivän arvonta aika nolo kampanja, jonka hinta UPM:lle on noin 3000€. Jos olisi esim. metsuri päiväksi vähintää 500m3 kaupan päälle niin voisi olla jotain ideaa.
Ainakin pohjoisameriikassa laatuluokitellaan raakapuu ja hinnoitellaan laadun mukaan. Oksaton järeä tyvi on kolme kertaa arvokkaampaa kuin oksainen tukki. Tuohan tietysti kannustaa kasvattamaan järeää oksatonta tyveä. Meillä tukit on hinnoiteltu bulkkina, että sellunteko niistä kannattaa hyvässä suhdanteessa. Nopea kasvu ja lyhyt kiertoaika on ollutkin kotimaisen metsänomistajan paras keino lisätä kannattavuutta, mutta samalla tuotetaan enempi bulkki sahatavaraa, jonka kysynnän ja hinnoittelun takia sahateollisuus on välillä kusessa. Kannusteita pitäisi muuttaa vastaamaan tulevaa. Havusellun tulevaisuus näyttää huonolta, tai sen kannattavuus on heikko, eikä kapasiteetti lisäänny. Mekaanisen metsäteollisuuden puolella on parempi näkymä, jossa hyvästä laadusta maksetaan huomattavasti enempi vienti markkinalla ja jopa kotimaassa.
Onhan tuosta ollut juttua vuosikausien ajan. Metsäteollisuus on itse sössineet laadun, kun A-luokan tukista ei makseta mitään lisää kannolle vaikka lopputuotteessa on noin 4x hintaero C-luokan tavaraan verrattuna. MO:n kannattaa kasvattaa vain juuri ja juuri min. laadun täyttäviä tukkeja nopeasti.
Toisaalta tuo koskee vain mät:a. Jos on pylvään ostajan ulottuvilla, ollaan eri hinnoissa. Järeällä kuusella ja männyn tyvellä sorvi auttaa, jos ostaja ostaa.
Eipä siitä ole kuin muutama vuosi, kun sellunhinta oli huipussaan. Tukit ja kuidut ajettiin samaan kasaan, myös ne laatutyvet, ja osoite oli kaikilla sama. Ja reilu kymmenen vuotta sitten oikein lainsäädäntöä muuttamalla ohjattiin metsänkasvatusta siten, että kannattavinta oli kasvattaa metsiä juuri ja juuri tukkimitan ja laadun täyttäviin mittoihin. Ainakin uskoteltiin, että se malli on kannattavinta. Oliko perimmäinen tarkoitus turvata sellutehtaille raaka-aine? Sellua niistä ”tukeista” kannatti keittää ennemmin kuin sahata mitättömänhintaista kotimaan kontti- ja kuormalavalautaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään