› Keskustelut › Puukauppa › Puun kysyntä, harvennusleimikot

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4

  • Puun kysyntä, harvennusleimikot

    Sent on: 1.8.2016, 18:39

    Terve,

    Kertokaapa ajatuksia ja mietteitä harvennusleimikoiden kysynnästä eripuolilla maata, eritoten Itä-Suomessa. On kiikarissa hyvänoloinen palsta nuorta metsää Pohjois-Karjalasta mutta paikalliset vähän varoittelivat ensiharvennusten kysyntäpulasta. Huhujen mukaan ainakin UPM vetäytyisi pohjoisen ja idän puun ostorintamalta etelään.

    Ja mikä mahtaa olla Varkauden tai Äänekosken investointien vaikutus?

    Onko kokemuksia?

    -m83-

    Tekijä
    m83
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Metät kunnossa! 10.8.2016, 20:19

    Täällä Jeessin nurkilla maanantaina pienet harvennuskaupat.
    Koivu kaikki klapitavaraksi omaan jatkojalostukseen – ei kannata kaupata kuituna.

    jees h-valta 10.8.2016, 20:44

    Kyllähän tuo ainakin pienemmissä erissä on hintakysymyskin ja varmasti klapikaupalla saa työlleen hinnan. Mutta se puun osalta lopputulos kyllä silti sama. Harhaa on paljon maailmassa ja yksi suurimpia on klapeilla saatava hyvä koivun hinta. Mutta työlle toki saa hinnan mutta se onkin oma juttunsa se. Tai sanotaan että hyödyttää myös monia muitakin tahoja kuten klapikoneiden valmistajia ja myyjiä.
    Että sinällään hyvää harhaa ja jos edes sillä koivua kasvattaa on jo ainakin monipuolisempi metsäluonnon kasvattaja. Mutta sitä harhaahan metsäpuolella piisaa aina yleiselle tasolle asti kuten havupuiden tukkien kannattavuus kasvattaa vaikka kyse on vain ikänsä uhraamisesta metsän kasvatukseen toisten hyödynnettäväksi.

    Rane 10.8.2016, 20:53

    Jessellä alkaa ilmeisesti siinä neljännen ja viidennen kaljan välissä pohdituttamaan tämä maailman turhuus?

    Metät kunnossa! 10.8.2016, 21:05

    Mikä on harhaa ja mikä ei. Kohteessa ei ollut kuin muutama hehtaari 2-harvennusta, joten parempi tuokin alue kuitenkin saada kuntoon kun antaa vaan olla. Koivua jalostavaa laitosta kun tältä alueelta ei löydy, ja koivua taas ihmiset haluavat polttaa, joten luontevaa tehdä kauppa havuista.
    Jeessille voisin sanoa huomattavasti sinua nuorempana, että olen päätehakkuutahtia pitänyt kohtuullisena, ja tällä erää hallussa olevasta hehtaaripääomasta tulen suomalaisen miehen elinaikaodotteen perusteella hakkaamaan vähintään kerran päätehakkuuna jokaisen hehtaarin. Jälkipolville ei jää myöskään yhtään raiskiota, vaan laadukasta kasvatusmetsää. Täällä pidetään metät kunnossa…

    Jätkä 11.8.2016, 06:33

    Klapien tuottaminen ja kauppa on hyvinkin järkevää, jos ne saa hyvin kaupaksi. Ainoa hutilyönti siinä voi olla, että prosessi vaatii suhteessa liian paljon työtä ja aikaa. Eli kalusto pitää olla sopiva toimintaan.
    Jotkut ovat hankkineet kuorimakoneen pyöreän puun kuivumisen edistämiseksi.
    Kuorimurskaimella saa kuoriketta myyntiä varten ja puut eivät roskaa normaalilla tavalla.

    Nyt, kun Metsä Group on luopunut Kirkniemen tehtaastaan, se on työntänyt Hybridi-haavikoitaan polttohakkeeksi muun energiatavaran joukkoon.
    Haapakin on erinomaista klapipuuta, eikäpä sitä kukaan sellupuuksi osta.

    Visakallo Visakallo 11.8.2016, 07:35

    Vuonna 2005 tehtiin 1985 kylvettyyn männikköön koneellinen energiapuuharvennus.
    Vuonna 2006 alue lannoitettiin.
    Laitan siitä nyt harvennusleimikon tarjolle.
    Katsotaan, miten tarjouksia tulee.

    Timppa 11.8.2016, 08:16

    Näyttää olevan monenlaista mielipidettä.

    Minun mielestä nimenomaan kasvatusmetsää kannattaa ostaa. Päätehakkuuikäisessä metsässä häviää, sillä verottaja vie omansa.

    Eivät ne yhtiöt ainakaan meillä päin yliharvenna. Kerran Metsäkeskus valvontatarkastuksessa totesi, että harvennusmallin sisällä on jälki. Joskus on pitänyt huomauttaa liian lievästä harvennuksesta.

    Ainoa on ongelma meillä päin näyttäisi olevan se, että joku saha vieroksuu leimikkoa, jossa suuri osa harvennusta. Selittivät, että on ollut vaikeaa saada sellutehtaat ottamaan vastaan kaikki kuitu. Eiköhän se ongelma poistu ainakin täältä Keski-Suomesta lähivuosina.

    Luulisin, että hankinta-alueiden rajat tulevat muuttumaan ja SE kohdistaa puunhankintaansa varmasti myös Imatralta pohjoiseen. Siis harvennuspuun saanee kyllä kaupaksi. Mikä sitten on hintataso onkin eri asia. Nyt voi olla kuitenkin hyvä aika ostaa.

    Jätkä 11.8.2016, 08:48

    Jos metsätilaa on ostamassa, niin saattaa tietenkin joskus osua sellainenkin kohde, jossa myyjä ei tajua päätehakkuuikäisen metsänsä arvoa, vaan tuijottaa vain rahasummaa, jonka Jobbari on hänelle tarjonnut. Joskus jopa hämätään lyömällä paksu setelinippu pöytään.
    Jos kuitenkin tilasta on tehty jonkinlainen arvio ja siinä on varttunut, kunnollinen taimikko ja kakkos – ja kolmoskehitysluokan metsää, eikä niistä tarvitse maksaa kovia odotusarvoja, niin nehän ovat sijoittajalle hyviä kohteita.
    Uuden omistajan ei tarvitse hankkia muuta kuin raivaussaha ja hoidella metsiensä kasvukuntoa, kuin myös harvennushakkuiden ennakkoraivauksia.
    Kakkoskehityskuokasta lähtien alkaa arvokasvu, joka rahallisesti voittaa periaatteessa hyvänkin kuitupuun kasvun monin verroin.
    Jos KL2 :ssa on mäntykuitua 200 kiintoa hehtaarilla, sen määrä ei siitä enää lisäänny, vaan kaikki lisäkasvu on tukkia.
    Eli päätehakkuussakaan ei kuitua kerry hehtaarilta juurikaan 100 kuutiota enempää, ellei ole tapahtunut jotain onnettomuutta.

    jees h-valta 11.8.2016, 09:51

    Voisit jätkä jo lakata siitä Kirkniemen tehtaasta murehtimasta kun täällä rannikolla on haavan jalostukseen alkujaan tehty Kaskisten kemihierre edelleen ja nuorena laitoksena hyvissä iskuissaan. Sinne menee koivua, kuusta ja haapaa. Pääpainotteesta en tänä päivänä osaa aivan tarkkaa sanoa. Mutta vielä viitisen vuotta sitten kun kävin siellä oli haapa lähes 80% kentän läjityksestä.

    MaalaisSeppo 11.8.2016, 10:00

    Kentän läjityksestä ei voi.päätellä haavan osuuta tehtaan tuotannosta. Onhan voinut käydä niin, että.haavat ovat jääneet kentälle heikon haapatuotteiden kysynnän johdosta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4