› Keskustelut › Metsänhoito › Puun laatu heikentynyt

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4

  • Puun laatu heikentynyt

    Sent on: 28.4.2013, 10:53

    Yli 50 vuotta metsätöitä tehnyt Aulis Asikainen ei lukeudu niiden joukkoon,jotka sanovat metsien ja puun laadun parantuneen nykyaikaisten metsänhoitomenetelmien myötä.
    Metsistä ei saa yhtään parempaa puuta,päinvastoin.Auliksen mielestä puun laatu on huonontunut.Ennen männyistä sai kolme tukkia ja latvassa oli vain pikkuinen tupsu.Konekuskin mielestä tehokkuusajattelu on viety liian pitkälle.Ahneus ei saisi sanella liikaa.
    Esimerkiksi talvihakkuilla pitäisi konekantaa pienentää varsinkin kuusikoiden harvennuksissa.

    Tekijä
    Iron Man Iron Man
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 29.4.2013, 13:27

    Kasvatan huippukuviot ilman ajouria, eli ainut keino on maahanmättö.

    Kun runko poistuu, ei se kuluta ravinteita joten kasvu kohdistuu valiorunkoon. Maatumista voi nopeuttaa katkomalla poistettu runko ja ”kasaa” pätkät valiorungon ympärille.

    Poistuma on niin pieni ettei hyönteistuhoja tule, aisaus kuivattaa lisäksi rungot hyvin.

    Ajourat vievät kasvupinta-alasta 15-20%, ja jos korjuu tehdään motolla korjuuvauriot lisääntyvät entisestään.

    Eli tavoitteena on täysitiheä metsikkö joka sisältää valiorunkoja ja huonompilaatuisia mutta järeitä puita.

    Näin saavutetaan maksimaalinen puuntuotos ja valiorunkojen järeytyminen.

    Ensin perusteellinen raivaus, valiorunkojen merkkaus ja ensimmäinen pystykarsinta (elävää latvusta tulee olla se 50%).

    Sen jälkeen kuviota harvennetaan antamalla valiorungoille elintilaa ja poistamalla kuihtuvia runkoja kunnes saavutetaan tiheys 700-1000 r/ ha. Pystykarsinta etenee samalla kohti tavoitetta, 4-6 m.

    Tälläisiä huippukuvioita apuharvennetaan usein mutta lievästi niinkuin luontokin tekee.

    Tälläinen metsänhoito sopii vain aktiiviselle metsänystävälle.

    Teoreettisen taustan tälle ovat luoneet P.W.Hannikainen, Erkki.K.Kalela ja Yrjö Vuokila.

    metsänvartija 29.4.2013, 14:06

    Poistuma on niin pieni ettei niistä myyntiin asti ole.

    Leiripuuta ja saunan lämmitykseen saa kyllä.

    Osa puista jää sitten lannoitteeksi.

    Keväthangilla korjuu onnistuu ahkiolla.

    B-kuviot harvennutan motolla, niistä saa sitten vähä tulojakin mutta sitä enemmän tuhoja.

    Talvikautena on aikaa harrastaa tätä nimenomaan oikeaa metsänhoidon lajia.

    Ruotsin kielen taitoiset voi lukea Ruottalaisten vastaavaa kasvatusta

    googleta; naturskogsbruk.se

    metsänvartija 29.4.2013, 14:35

    A-kuviothan ovat tien varressa koska metsäkuljetusmatka vaikuttaa puun hintaan.

    Mera-aikakauden kuviot ovat sitten hakattavissa 20-30 vuoden päästä.

    Hyödyn tästä saa myymällä metsätilan pois!

    Kiinnostuneita ostajia hyvin hoidetulle tilalle löytyy, varsinkin kun puustopääomaa löytyy, se on sitä metsäsijoittamista.

    Iron Man Iron Man 29.4.2013, 17:46

    Mites metsuri harvennus b-kuviollla,tulee ehkä pikkaasen kalliimmaksi mutta ei tule korjuuvaurioita.

    Metsuri motokuski 29.4.2013, 17:57

    Se tulee iironi aika pirun paljon kalliimaksi. Käytännössä kantorahatulot nollaantuu harvennukselta. Minä väitän että ammattimiesten ollessa koneissa ei niitä korjuuvaurioita tule sen enempää kuin metsurihommissa. Usein nuo metsuripoloiset tahtoo tehdä nuo ajourat päin per…ttä ja niita sitten seuraavassa harvennuksissa korjaillaan kolhupuita varsinkin risteysalueilta.

    Nyt alkaa olemaan se pahin aika jolloin niitä korjuuvaurioita tulee kun alkaa nila-aika. Silloin jo kaatuvan puun oksat saavat kuoren irti. Mutta viimesitään juhannukselta se jo vähenee.

    Iron Man Iron Man 29.4.2013, 18:18

    Kylläpäs motokuskia ahistaa pahasti kun ei pysty enää asialliseen keskusteluun,vaan alkaa todella törkeästi herjata metsureita.
    No toisaalta,se älähtää johon kalikka kalahtaa.

    Pete 29.4.2013, 19:31

    Kerroppas Iron Man millaisillöa pinta-aloilla sinä tällaista maahanmättöharventamista harjoitat, nin palstalaiset osaa hiukan suhteuttaa paremmin tarinoitasi.

    Ajourien kauhistelu on minusta lillukan varsiin puuttumista. Kasvatustiheydellä 700kpl/ha puut ovat keskimäärin yhtä kaukana toisistaan oli ne sitten ajouran varrella tai jossain muualla.

    metsänvartija 29.4.2013, 20:54

    Ajourat avataan systemaattisesti, eli jos uralla on valiorunkoja ne poistetaan.

    Valioharvennuksen periaate rapeutuu systemaattisessa harvennuksessa.

    jees h-valta 29.4.2013, 20:55

    Pete oikeassa, tuo ajouriin takertuminen on tietämättömyyttä pahimmillaan. Metsän harvennukseen se kuuluu ja se tavara ajetaan niitä pitkin oli sitten tekijänä moto tahi metsuri.
    Ja molemmista kokemusta ettei aina onnistuta niissäkään.
    Mutta parempaan ollaan taas menty ihan viimevuosina. Ei ongelmia juurikaan ole ollut.

    Pähkäilijä 29.4.2013, 21:38

    Aloituksesta poimittua

    Esimerkiksi talvihakkuilla pitäisi konekantaa pienentää varsinkin kuusikoiden harvennuksissa.
    #############

    Mitäköhän tämä lause mahtaa pitää sisällään?

    A pienempiä motoja lyhyellä puomilla jotka tekevät ajourat 10 metrin välein?

    B pienempiä ajokoneita pienemmillä kuormatiloilla jotka ajavat sitten samaa uraa useamman kerran?

    Näissä yleensä (enempää yleistämättä) kauhistellaan 20 tonnin painoista motoa joka on riittävän tukeva että pystyy tekemään puita 10 metrin päästäkin kun se puomin nokassa keikkuva moottorisaha painaa tuhannen kiloa. Sitten unohdetaan 15 tonnia painava pikkunen ajokone joka kuskaa 10 tonnin kuormaa useamman kerran samaa uraa pitkin.

    Kun ensiharvennuksella tähdätään jonnekin 1000 runkoon hehtaarilla ei ajourat kasvupohjaa vie.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)
1 2 3 4