Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun kannattavuus pakkasella

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • Puunkorjuun kannattavuus pakkasella

    MT uutisoi, että koneyrittäjät on ahdingossa vaikka sahatavaralla on hyvä menekki. Yhtiöt huonontaa sopimuksia ja pidentää maksuaikoja. Kyllä nyt kannattaisi koneyrittäjien ruveta toimiin. Puunkorjuu seis niin kauan ennen asiat saadaan kuntoon ja järjestykseen. Samassa koskee myös kaukokuljetuksen urakoitsijoita.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luin otsikon ensin väärin tarkoittavan lämpötiloja, ja mietin että mitä ihmettä. Mutta itse asia on selkeä: työn pitää kannattaa, myös yrittämisen.

    Puuki

    Pilaako firmojen ahneus siis metsätalouden toimintaedellytykset ?   Kustannuksia vähennetään niin konepuolella kuin mo:n suuntaankin (suhteessa arvonnousuihin)  . Tiestöjen kunto on retuperällä ja se heikentää puun hankintaketjujen toimintaa.    Pää tullee jossain vaiheessa vetävän käteen, jos sama jatkuu .

    Pohjoismainen puu on edelleen elintärkeä raaka-aine monille uusille selluteollisuuden innovaaatioille ja rakennussahatavaran toimittajille.   Sitä ei voi etelän lehtipuusellu eikä kierrätyskama korvata.  Tuontipuun varaan voi olla entistä vaikeampi laskea koska Venäjälläkin rakentavat lissää omaa teollisuutta ja tullit on kait tulossa raaka-puulle.

    Vintta

    Siltä alkaa näyttää tämä homma. Niin kuin jutussa mainittiin, kustannukset laukkaavat, polttoaineen hinta on noussut ja yhtiöillä vahva asema neuvotteluissa periaatteella; hinta on tämä ota tai jätä ja joku siihen aina tarttuu, vaikka taksa onkin alas poljettu.

    Rane

    ”Puunkorjuu seis niin kauan ennen asiat saadaan kuntoon ja järjestykseen. ”

    Helpommin sanottu kuin tehty.Kun talous on tiukalla niin työnteon lopettaminen lopettaa myös rahantulon.Lisäksi on muistettava että koneyrittäjien etujärjestö(samoin kuin MTK) joutuu kilpailuviraston mankeliin jos yrittää tämmöistä kiellettyä markkinayhteistyötä.

    Vintta

    Totta puhut Rane. Mitä olisi tehtävissä, että tuollainen poljenta saataisiin loppumaan?

    Jätkä

    Koneyrittäjillä on tiukat paikat, vaikka lainojen korot ovatkin matalammat kuin ”silloin ennen”.

    Kaikki kilpailutetaan ja käytännössä halvin tarjous voittaa. Kun yksi yrittäjä lopettaa, tulee toinen tilalle ehkä avustuksen – Starttirahankin turvin. Velkaa tulee pirusti ja se pakottaa tekemään vielä hieman halvemman tarjouksen.

    Moni koneyrittäjä on sanonutkin, että jos saisi koneet myytyä niin, että saisi ”Omansa pois” – niin lopettaisi koko homman.

    hemputtaja

    Taitaa olla samaa vuosikausia jatkunutta yleistä linjaa eli muka löysät pois. Ei kylläkään ole eka kerta kun yrittäjistä yritetään vääntää viimeiset tipat.

    Puhutaan tulosjohtamisesta ym. p:sta. Lopputulos alkaa yhteiskunnassa  näkyä. Esim. terveydenhuolto on kontallaan kun ”tuloksekkaasti” on revitty organisaatiosta ”löysät” pois, postiin ei voi enää luottaa, yt:t rullaa, jne.

    Pieni kriisinpoikanen ja hommat menee heti reisille, kun pelivara puuttuu.

    isaskar keturi

    Niin kyllä koneyrittäjät voisivat katsoa peiliinkin. Jos esim. Metsähallitus kilpailuttaa sopimukset, niin miksi tarjotaan alle kannattavuusrajan? Ei kilpailutuksen tarkoitus ole hakea alle kannattavuuden meneviä hintoja, vaan löytää markkinoilta yrittäjät, jotka tehokkaimmin (pienimmin kustannuksin) pystyy tekemään kannattavaa liiketoimintaa.

    Panu Panu

    Suuryritysten maksuaika pikkufirmoille on normaalisti 90-120 päivää, siinä ei ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Korjuuyrittäjä tekee tietysti hommia sille, jolta saa parhaan sopimuksen, ihan normaalia markkinataloutta. Pahin mitä yrittäjä voi tehdä on mollata asiakastaan mediassa esim näistä maksuajoista, silloin sopimus päättyy lähes varmasti.

    Aimo Jortikka

    >Koneellisessa puunkorjuussa yksikkökustannukset olivat keskimäärin 11,23 €/m3 vuonna 2019 (muutos +4,4 % edellisvuodesta). Ensiharvennuksessa vastaavat yksikkökustannukset olivat 17,18 €/m3(+1,3 %), muussa harvennuksessa 14,17 €/m3 (+2,2 %) ja uudistushakkuussa 8,30 €/m3  (+1,5 %). Ensiharvennuksen osuus koneellisen korjuun puumäärästä oli 8,6 % (+1,2 prosenttiyksikköä), muun harvennuksen 36,9 % (+3,1 prosenttiyksikköä) ja uudistushakkuun 54,5 % (−4,2 prosenttiyksikköä).

    >Autokuljetuksen tehtaalle yksikkökustannus oli 7,92 €/m3. Nousua oli 4,0 % edellisvuodesta (reaalinen kustannusmuutos 2,6 %).

    Tehtaalle toimitetun kotimaisen raakapuun hankinnan yleiskustannukset olivat keskimäärin 3,02 €/m3 (+12,6 %).

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)