Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tulot menetelmästä toiseen?

Esillä 9 vastausta, 51 - 59 (kaikkiaan 59)
  • Puunkorjuun tulot menetelmästä toiseen?

    Videolla kerrotaan jatkuvan kasvatuksen nimissä hakatun yläharvennetun puutavaran järeyksistä. Voidaan perustellusti kysyä, kumman menetelmän tuloon ja kannattavuuskäyrään niiden pitäisi kuulua?

    On kyseenalaista kiinnon runkojen korjuukustannuksista kertoileminen jk:n yleisenä halpuutena aika tarkoituksenhakuista saati totta?

  • mehtäukko

    Perkolaista harha konsultointia taas kerran. Sinä spekuloit pöljänä koko asioista. ”Niinpä ruotsalaiset ostaa vain jk menetelmän puita,” on valetta.

    Leimikkokohtaiset tekijät vaikuttavat kantohintaan, muu on roskaa.

    Perko

    Onko erikseen kannonhinta maassa tai vängättynä kasalle?  Kyse on  teollisuuden viemistä aines- tukkipuiden  tulosta. Kannot voi jättää raviteeksi sienille ne muuttuu uudeksi puuksi.

     

     

    mehtäukko

    ”…Onko erikseen kannonhinta maassa tai vängättynä kasalle? ”    Vänkää mitä vänkäät, et tiedä puukaupoistakaan mitään,- konsultti.

    Ja kannotkaan ei muutu uudeksi puuksi!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Heh, Timon ja Yrjön esitelmästä saisi hyvän kuullun ymmärtämisen tehtävän yo-kirjoituksiin! No ei niillä ole äidinkielessä sitä, vaan kaksi kirjoitustehtävää, mutta voisi olla.

    Perko

    Niin, mitä A J hakee tuolla arvoituksella?  Juttuhan on  vaikea ellei ole metsäsanastoa  kaikkine  maanrakenteineen.   On olemassa metsämaan  rakenteista kirja  tekijä ; Erkki Lähde  .

    jupesa

    Ei tuommoista kuution puustoa voi pitää minään esimerkkitapauksena peitteisen hakkuun kohteesta . Tavallisimmin kun verrataan vaihtoehtoisia käsittelytapoja puuston keskikoko on muutamia satoja litroja. Silloin selviää laskutaitoisille , että päätehakkuu on se paras menetelmä yleensä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siinä tuli kaksi virhettä.

    Ensimmäinen että ”muutamat” ruotsalaiset ostavat vain jk-puita. Kuulin itse että yksi firma ostaa mutta saatan olla väärässä itse. Suomessa ainakin JukolaInd saattaa ostaa jk-puuta.

    Toinen virhe tai ehkä harhautus (?) on tämä korjuun kustannus joka ei voi olla jk-puilla vain 3 euroa per motti jos se sisältää moton lisäksi lähikuljetuksen. Eli järeys ja kuljetusmatka ratkaisevat korjuun hinnan, ja myös jäävän puuston varominen oletettavasti vaikuttaa niin että päädytään kohti varttuneen metsän harvennuksen hintaa.

    Leimikon kantohinta pystykaupassa on puun laadun ja määrän mukainen markkinahinta, ja se ei ole riippumaton korjuun kustannuksista kohteessa. Kuten jokainen puukauppaa tekevä tietää.

    mehtäukko

    Kun on Arvometsän mainoskampanja, keinot on mitä sattuu. Ja kun metsä on myhistyksen hoitamana jaksollisen puustoinen, onhan se melkoista omahyväisyyttä esitellä se jk:n ansioksi.

    Videot on mahdollista tarkastaa loputtomasti ja oikaista, jos virheitä olisi putkahtanut. Sillä ne ovatkin tahallisia valheita.

    KuneKoski

    Puusta myyjälle maksettava hinta on sellainen jakojäännös. Teollisuus pyrkii siihen, ettei hinta tehtaan portilla heittelisi kovin paljon. Mitä kauempana tehtaasta ja tien varresta puut ovat, mitä pienempi on puiden keskijäreys, mitä enemmän tarvitaan ennakkoraivausta, aurausta, lanausta ja murskeen ajoa, sitä pienempi on puusta maksettava hinta. Jos motolla pyritään keskimäärin tuotokseen 120€/h, niin ei silloin laskentaa tehdä ihanneolosuhteiden mukaan, vaan keskimääräisten. Tuon jk-hakkuun keskimääräisen tuotoksen saa puolittaa 20 m3:iin tunnissa.

Esillä 9 vastausta, 51 - 59 (kaikkiaan 59)