Keskustelut Metsänomistus Puurakennus pilaa ilmaston

  • This topic has 11 vastausta, 9 kirjoittajaa, and was last updated sitten by AvatarPuuki.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
  • Metsä Kuusela

    Onkohan maakuopassa asumisen hiilijalan/kädenjälkeä tutkittu? Toki rikotusta maaperästä saattaa vapautua ilmakehään vaikka mitä kammottavaa myrkkyä. Alkaa olemaan tuo maakuoppa muutoin kohta ainoa vaihtoehto tässä maassa asumiseen.

    Haba Haba

    Eiköhän tuo ole perus narinaa mitä Carbon Monoxide Man tuottaa, narisee kuten aitan oven sarana.

    mehtäukko

    Kunhan kaikki tuotannon haarat käydään perusteellisesti läpi, huomataan että kaikki tekeminen on mahdotonta.

    Tumput vaan suoriksi, kouhotus on tehnyt tehtävänsä. Entä sitten?

    Puuki

    Tuossa on yritetty kääntää taas asiat ylösalaisin.  Puurakentamisen hyötykerroin (verrattuna betonielementtirakentamiseen) talojen käyttöiän aikana hiilipäästöjen suhteen on Suomessa n. 1,7 ja Ruotsissa yli 2, kun siellä on pidempi perinne puukerrostalojen suunnittelusta ja rakentamisesta.

    Konsulttitoimiston tekemän tutkimuksen(?) mukaan hiilipäästöt olisi muka suuremmat kuin mitä  betonirakentamisesta syntyy.  Ei ole mahdollista. Lyhyt aikaisen vaikutuksen sijaan pitää laskea pitkäaikaisia vaikutuksia.  Tutkimustulos vaikuttaa olevan  rakennusteollisuuden propagandaa sementin ja betonin käytön varmistamiseksi.

    Rane

    ”Tapaustutkimusten eri epävarmuustekijöistä huolimatta tulokset osoittavat…”

    Suomeksi tämä tarkoittaa että kun lopputulos(tilaajan ilmoittama) tiedetään niin kyllä siitä tutkimustuloskin järjestyy.

    Planter Planter

    Rakennuslehti:
    Puu on vahva voittaja vertailuissa

    ”Vähähiilisyyteen pyrkiminen materiaalivalinnoissa ei ole helppo asia”, Ilmarisen Tomi Aimonen kertoi vuosi sitten Rakennuttamispäivässä. ”Kyse ei ole pelkästään valintaa puun ja betonin välillä, vaikka puu yleensä onkin varma valinta.”

    Sen jälkeen tehdyt hiilijalanjälkilaskelmilla tehdyt vertailut kertovat puun ylivoimasta. Senaatti esimerkiksi vertaili Helsingissä yhdessä A-Insinöörien kanssa Suomalais-venäläisen koulun runkovaihtoehtoja. Valituksi tuli puu. Runko rakennettiin CLT:stä ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta.
    Samaan päädyttiin Tampereella Toasin Hippos-korttelissa. Vertailussa olivat mukana betonielementti, massiivipuu, puinen rankarakenne ja CLT-elementti. CLT voitti tässäkin kohteessa. Vielä tosin ei ole selvää tilataanko CLT Itävallasta ja mikä merkitys on pitkän kuljetusmatkan hiilipäästöillä.

    Lidl siirtyi Swecon tekemien hiilijalanjälkilaskelmien pohjalta käyttämään puuta uusien myymälöidensä rakenteissa. Imatralla puolestaan uuden urheiluhallin runkorakenteen valinnasssa päädyttiin samoista syistä puuhun.

    Rakennusteollisuus kävi puolustustaisteluun teettämällä äskettäin Gaia Consultingilla selvityksen puurakentamiseen väitettyjen ilmastohyötyjen todenperäisyydestä ottamalla huomioon hakkuiden aiheuttama hiilinielujen menetys eli niin sanottu biogeeninen hiilivelka, jota ei nyt hiilijalanjäljen laskennassa oteta huomioon.

    Puuki

    …puurakentamiseen väitettyjen ilmastohyötyjen todenperäisyydestä ottamalla huomioon hakkuiden aiheuttama hiilinielujen menetys eli niin sanottu biogeeninen hiilivelka, jota ei nyt hiilijalanjäljen laskennassa oteta huomioon.

    Tästäkin on ollut juttua vaikka kuinka   tällä palstallakin.   Hiilijalanjäljen laskennassa pitää ottaa huomioon mm. uuden puusukupolven parempi kokonaiskasvu/kiertoaika .   Elinkaariajatteluun kuuluu rakennuksen koko elinkaari joka on kerrostalollakin ainakin 50 vuotta.  Siinä ajassa uudistettu hakkuuaukko (tai harvennusmetsä) josta rakennuspuut on korjattu ehtii lisätä hiilenkertymistä entiseen verrattuna.

    Avohakkuun jälkeeen esim. Pohj.Savossa olevalla tuoreen kankaan  04-khl:n mä-ku sekametsässä (simuloitu avohakkuu + kuusen istutus)  heikentää aluksi n. 10 v. puuston hiilitasetta joka putoaa keskimäärin -200 tn CO2 /ha tasoon.  (Myös maaperän hiilivarasto vähenee jonkin verran alkuun) .   N. 20-25 vuoden päästä tase palaa entiselleen ja sitoutuvan CO2-määrä lisääntyy sen jälkeen yli alkuperäisen tason ja tase on n. 40 vuoden päästä avohakkuusta ~ 2 ;n kertainen aik. päätehakkuupuustometsään verrattuna.

    (Tämä konsultointi tuli ihan ilmatteeksi ilman  talousasioiden mahd. aiheuttamaa vääristymää lopputulokseen) .

    isaskar keturi

    Huomioon on otettava lisäksi, että betonitaloja rakennetaan enemmän kaupunkeihin, jossa niiden rakennuspaikkaa ei raivata metsään. Kun taas puutaloja tehdään metsänreunaan ja sitä varten pitää hakata aukko.

    Onneksi minun 1912 hirsistä rakennettu taloni, jonka hirret ovat aloittaneet kasvunsa luultavasti 1700-luvun puolella, ei välitä näistä laskelmista ja pysynee pystyssä ainakin vielä seuraavat 50 vuotta – siinä on hiilinielua ainakin 4 eri vuosisadalle. Muutama sukupolvi puuta on jo kasvatettu uudestaan näiden puiden paikalla.

    Gla Gla

    Jokainen talo vie yhtä paljon pinta-alaa, oli se maalla tai kaupungissa. Jälkimmäisellä tontilla on se ero, että metsä on raivattu kenties jo 200 vuotta sitten eli tavanomaisella puuston kasvulla 5 m3/ha siellä on jo menetettyä kasvua 200 v x 5 m3/v =1000 m3/ha. Lisäksi kaupungissa rakennetun ympäristön keskellä rakennettaessa tarvitaan usein mittavia tuentoja tai pohjanvahvistuksia, jotta kuoppa saadaan tehtyä niin, että naapurusto pysyy paikoillaan.

    Mutta ehdotan, että jatkossa vessapaperi tehdään muovista.

    isaskar keturi

    Ei vessanpaperia tarvi tehdä muovista. Palataan vanhaan aikaan, jolloin pyyhittiin paperiin, josta uutiset oli jo luettu (vanha lehti) – kait se nykyisin vastaa sitä, että kännykällä pyyhkäistään loput pois…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)