Keskustelut Metsänomistus Puusta tulossa fossiilinen polttoaine!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
  • Puusta tulossa fossiilinen polttoaine!

    Uusien EU:n luonnosten (jo paperilla) mukaan puu on uusiutumaton energian lähde.
    Tässä muutama esimerkki:
    -uusi metsätie on pahasta, sen alta poistuu puumassaa joka ei pääse enää uudistumaan.
    -Kantojen poltto on yksi pahimmisa synneistä.
    – harventamalla kerätty energiapuu ei täytä kestävän kehityksen mallia, massa poistuu metsästä.
    – avohakkuu on synneistä pahin. laskenta kaavalla puu uudistuu niin hitaasti, että lakelman mukaan puu on uusiutumaton energian lähde.
    -Puun arvokasta sydänpuuta on ”suojeltava” eli sen polttoa kartettava

    Kun, vielä tiedetään nykyinen suhtautuminen turpeeseen, niin mitä jää jäljelle? Tuulisähkö, josta nytkin meidän verorahat valuvat ulkomaille ja jonka tuotanto ei seuraa kulutusta alkuunkaan?
    Onko kivihiili Suomen polttoaine nyt ja tulevaisuudessa? Sillä ainakin varmistetaan, että loputkin rahat Suomesta valuvat ulkomaille.
    Jos puusta tulee uusiutumaton polttoaine, voidaan suomesta ajaa loputkin laitokset alas. Suuntaamalla aiemmin myönnetyt tuulivoiman tukirahat järkevämmin kotimaisen energian tekemiseen ja metsäteollisuuden tukemiseen toisi suomelle niitä paljon kaivattuja veroeuroja. EU:n päätös tällaisenaan olisi katastrofi Suomelle. Se, että asiota on jo paperilla, ei oikein luo uskoa edunvalvonnastamme Eu:ssa
    Viimeinen sammuttaa valot.

  • aalto

    Mistä kumpuaa tämmöinen maailmanlopun meininki palstalaisten joukossa?

    Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin minusta on Suomen kannalta vain hyvä, jos täällä kehitetään pitkälle jalostettua puupohjaista teollisuutta. Jalostusastetta nostamalla saadaan raaka-aineesta parempi hinta ja sitä kautta enemmän rahaa systeemiin. Jos me kasvatamme puuta vain polttamista varten, niin siinä ei paljon raha liiku kansantaloudessa. Valtio tukee tällä hetkelläkin puunpolttamista ja siinä ei tarvitse olla suuri talousnero, että tajuaa sen olevan huonoa bisnestä kansakunnalle. Vain sellainen jalostus ja liiketoiminta, joka elättää itse itsensä, on oikeasti tälle maalle hyväksi. Ja nyt kun sanon näin, niin se ei tarkoita, ettenkö kannattaisi ylimääräisen puuaineksen energiakäyttöä. Mutta en kannata sitä, että suomalaisia metsiä alettaisiin kasvattaa vain polttolaitoksia varten.

    aalto

    Minä näen rikkidirektiivin hyvänä asiana. Rikki tappaa vuosittain tuhansia ihmisiä ja päästöjen terveysvaikutukset me kaikki maksamme veroina ja sairastuneina ja ennenaikaisesti kuolleina läheisinä. Teollisuus tietysti huutaa kohoavien kustannusten perään ja uhkaa laitosten alasajolla ja Suomen konkurssilla, mutta tämä on vain poliittista löpinää. Muistaako joku, mitä mieltä teollisuus oli kun alettiin rajoittamaan jätevesien laskemista käsittelemättöminä järviin? Missä kunnossa Suomen järvet olisivatkaan jos metsäteollisuus olisi saanut jatkaa 80-luvun jälkeen vesien pilaamista entiseen tahtiin. Suomessa taisi myös loppua autoilu kun siirryttiin rikittömään polttoaineeseen? Tai kuinka E10-bensa rikkoi kaikki autojen moottorit? Nythän tilanne on se, että laivat saavat ajaa käytännössä jäteöljyllä ja käyttää 60-luvun teknologiaa. Se, että EU pakottaa varustamot siirtymään 2000-luvulle, on vain hyvä asia. Samaan aikaan kun teollisuus kitisee siitä, että se ”joutuu” siirtymään luontoa ja ihmishenkiä suojelevaan teknologiaan, mainostavat nuo samat firmat omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vastaisena, vihreänä ja edistyksellisenä… esim Stora: http://www.storaenso.com/responsibility/Pages/sustainability.aspx

    Ihan lukuina tuo rikkidirektiivi: Arvio metsäteollisuuden lisääntyvistä kustannuksista on n 1% koko sen viennin arvosta. Minun on taas vaikea uskoa, että yksikään tehdas siirtyisi minnekään yhden prosentin kustannusten nousun takia. Paperitehtaita lakkautetaan, mutta se johtuu yleisestä paperin kulutuksen laskusta. Suomessa on edelleen paljon hyvää raaka-ainetta, hyvät tuotantolaitokset ja osaamista, joten meillä ei ole hätää. Miksi ihmeessä metsäfirmat alkaisivat rahtaamaan puuta Suomesta ulkomaille jalostettavaksi? Edullisempaa on jalostaa tuote täällä ja viedä se valmiina markkinoille.

    kannattaa lukea tutkittua tietoa rikkidirektiivin toisista puolista esim: http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/287

    MaalaisSeppo

    Poliitikkojen pitäisi vähitellen huomata, että kansalaisille ja yrityksille hyödyttömien kustannusten lisääminen pitäsi heti lopettaa. Ne vain heikentävät etenkin Suomen kilpailukykyä.

    Viimeisimpiä tällä saralla on ollut pakollisten metsäsuunnitelmien laatiminen kaikille metsätiloille energiapuun kestävyyden varmistamiseksi. Hintalappu Suomen osalta 600 – 700 miljoonaa. Uusiminen tietysti 10 vuoden välein. Eli vuotuiset kustannukset 60 – 70 miljoonaa + sitoutuneen pääoman korko. Eipä taideta energiapuuta edes myytävän ko. summalla/vuosi. Eli energiapuun hitaa pitäsi nostaa yli 2 -kertaiseksi, että kulut tulisi katettua.

    Mitä tulee tähän rikkidirektiiviin, ei siinäkään ole mitään järkeä. Itämerellä on pienimmät ilman rikkidioksidipitoisuudet eli vaikutus kuolleisuuteen on pienin. Välimerellä on huomattavasti suuremmat pitoisuudet. Ankarammin rikkirajoitukset kohdistetaan kuitenkin Itämerelle. Yleensähän riskienhallinta toimet kohdistetaan niin, että saadaan suurin hyöty (esim. ihmishenkien säästö). Nyt ne kohdistetaan niin, että hyöty on mahdollisimman pieni.

    Muita, tuottamattomia lisäkustannuksia, joita nyt kaavaillaan on typpipäästöjen rajoittaminen Itämerellä ja Kyllösen ajama auton käyttömaksumuutos ajomäärien mukaan. Kyllä niihinkin sadaan muutama miljardi uppoamaan hankintakuluina ja vuotuiset käyttökulut päälle. Täysin turhia kuluja siis. Toivottavasti seuraava hallitus lopettaa ko. kaavailut ja alkaa perkaamaan näitä turhia kuluja pois. Tässähän loppuu kansalaisilta kohta rahat.

    ostaamyy

    http://www.marinetraffic.com/ais/

    Tuolta voi katella missä rikkidirektiiviä pitäisi soveltaa ensin.
    Vatin kirjoitukset kuuluu samaan kastiin johtajansa kanssa.

    Asiassa annetaan aivan turha kilpailuetu kaukoidälle.
    Merikuljetusten rahdit nousee 50 – 100 % . Onko enää olemassa suomalais omisteista kauppalaivastoa?
    Suuret varustamot painaa sinne missä saa ajella ilman rikkirajoitusta. Talvimerenkulku tuo omat haasteensa.

    Suomi on saari. Tavaroiden kuljetukset Suomeen tapahtuu 80 prosenttisesti meritse.

    aalto

    ”Asiassa annetaan aivan turha kilpailuetu kaukoidälle.
    Merikuljetusten rahdit nousee 50 – 100 % . Onko enää olemassa suomalais omisteista kauppalaivastoa?
    Suuret varustamot painaa sinne missä saa ajella ilman rikkirajoitusta. Talvimerenkulku tuo omat haasteensa.”

    Suuret varustamot ajavat sinne, missä on kuljetettavaa. Eivät ne laivat tyhjänä seilaa vaikka saisivat ajaa millä polttoaineella. Jos täällä pohjolanperukoilla on maksavia asiakkaita, niin kyllä ne rahtilaivat tänne tulevat samalla tavalla kuin ennenkin. Merirahdin määrän on arvioitu tuplaantuvan 15 vuodessa, joten sinä aikana myös alukset uusiutuvat ja uudet alukset ovat puhtaampia. Jos rahti pitää hakea Suomesta, niin sitten varustamo lähettää tänne puhtaan laivan. Jäät ovat olleet ongelma ja niin ne ovat tulevaisuudessakin, sitä ei voida direktiivillä muuttaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätilakohtainen hakkuiden kestävyyden seuranta on järjetöntä meikäläisillä pienillä pinta-aloilla. Juuri kun uusi metsälaki on antamassa lisää vapauksia metsäomaisuuden käyttöön, tuleeko bioenergiasta seuraava pakkopaita? Jos direktiivillä säädeltäisiin vain tuontienergiaa, sehän kävisi kyllä, koska aivan välttämätöntä ei energiapuuta olisi tuoda.

    MaalaisSeppo

    Nimimerkki aalto vastasikin vastauksessaan omaan kysymykseensä rikkidirektiiviin liittyen. Siis tulkitsen hänen vastauksensa näin :”jos täällä on maksavia asiakkaita, niin ei rikkidirektiivistä ole haittaa”. Niinpä, huomatkaa sana jos. Ainakin ne tahot, jotka ymmärtävät jotakin liiketoiminnasta ovat sitä mieltä, että kustannusten nousu lisää hintapaineita ja hintojen nousu vähentää asiakkaita ja asiakkaiden väheneminen vähentää tuotantoa sekä työpaikkoja. Ehkä niminerkillä aalto on uutta tietoa – ehkä olemme siirtymässä uuteen aikaan, jolloin kustannuksilla ei olekaan vaikutusta myytivolyymeihin.

    Hiluxmetsuri

    Kiinalaiset eivät tee mitään sellaista, joka on vastoin heidän etuaan. Suomessa on ihan jokapäiväistä, että virkamieskunta ja poliitikot heikentävät kansakunnan kilpailukykyä.

    Muutamat yrittävät tosissaan parantaa,tilannetta, tosin väärin keinoin eli korottamalla verotusta jotta voivat jakaa nuo demoralisoivat tukirahat omissa nimissään niitä auliisti tarvitseville. Näennäisesti kaikki on hyvin, mutta oikeassa elämässä veroaste nousee ja kaikki kallistuu eli ostovoima vähenee ja teollisuuden kilpailukyky vain alenee. Työttömyys kasvaa ja tarvitaan taas lisää veroja jotta voidaan maksaa työttömille. Kierre on valmis.

    Direktiiveillä, noilla kansakuntien välistä kilpailupelikenttää muuttavilla viattoman oloisilla tekstinpätkillä voidaan tehdä työttömiä ihan oikeasti. On oikeastaan melko uskomatonta, että tämän kehityksen vaan annetaan jatkua. Ikäänkuin tuolle ei voitaisi mitään.

    Lienee ihan liikaa toivottu, että keskityttäisiin ensiksi kakun kasvattamiseen kuin sen syömiseen.

    Tähän loppuun laitetaan vakava vetoomus poliitikoille, virkamiehille ja Mepeille: miettikää Suomen etua ja tehkää jotain isänmaanne hyväksi samassa hengessä kuin kymmenet tuhannet veteraanit 70 vuotta sitten.
    Itse asiassa huomenna 4.9. tulee kuluneeksi tasan 69 vuotta siitä kun veteraanien rankka ponnistus päättyi välirauhaan.

    ostaamyy

    Rahtityyppi Rikkipitoisuus
    1,0 % 0,5 % 0,1 %
    Kontti 4–13 % 8–18 % 44–51 %
    Paperirulla 3–10 % 6–14 % 35–40 %
    Rekka-auto 3–10 % 6–14 % 35–41 %
    Henkilöauto 3–10 % 6–14 % 35–41 %
    Öljy 3–8 % 5–11 % 28–32 %
    Rahtitonni irtolastialuksilla 4–11 % 7–15 % 39–44 %
    Puutavara 3–10 % 6–14 % 35–40 %
    Teräsvalmisteet 3–10 % 6–14 % 35–40 %

    Rahtikulu on kertautuva kulu ja noissa luvuissa on vain rahtikustannusten nousu yksittäisten tuotteiden kuskaamisen osalta.

    Paperirullan tekemiseen tarvitaan tuontiraaka-aineita, rekkaautoja , henkilöautoja ja ne puolestaan öljyä niin että todellinen kustannus on myrkkyä suomen vientiteollisuudelle.

    Globaalisti porskutellaan 0,5 % rikkipitoisuudella ja Suomi kuulu seca alueeseen ja siellä sallitaan 0,1%. Tänne itämeren kolkkaan on euroopan mittakaavassa pisin matka ja kulut alkaa tuntua.

    0,5 tulee muille pakolliseksi vasta vuonna 20 tai 25: Arvatkaa mitä vuosilukua Kiina kannattaa ?

    Kantona

    Onneksi sentään kivihiili ei ole fossiilinen polttoaine hallituksen mielestä kun meitä aktiivisesti on ohjattu sen käytön lisäämiseen. Hienoa että maan johto taipuu halvan energia edessä ja Vihreä aate mielellään ottaa kivihiilipölyä viittansa harteille.

    Rikkidirektiivi on kuin Paskalaki, pieni Suomi pelastaa koko maailman, uudistus alkaa hölmölästä, kaikki noudattavat sen maan esimerkkiä, jota nyt ei kyllä kukaan edes tunne ja jonka olinpaikasta muulla maailmalla ei ole hajuakaan ja joka evvk ketään. Meppimme somiin aasinhattuihinsa sonnistautuneina osallistuvat yhä uudestaan kaikkien Suomen kannalta huonojen päätösten pahoittelevaan hämmästelyyn, tapahtuneiden mokien hyväntahtoiseen hyväksymiseen, voimattomuuden selittämiseen notkuvan Brysselin herkkupöydän äärellä karkeloita odoteltaessa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)