› Keskustelut › Metsänhoito › Puusto kostealle aueelle???

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2

  • Puusto kostealle aueelle???

    Sent on: 5.1.2015, 09:21

    Onko olemassa mitään soveltuvaa puuta (luontaisten leppien ja pajujen lisäksi) hyvin alavalle entiselle laidunmaalle, jossa on tälläkin hetkellä 10cm joen tulvavettä. Tulva vaikuttaa viikon keväällä ja syksyllä ja sen jälkeen veden pinta laskee 1,5m. Kesäisin alue on hyvin rehevää ja kosteaa. Menestyykö alueella mikään puu jos vaikka ojia kaivamalla nostelisi 40 cm korkeita maakasoja/aumoja joihin istuttaisi jotakin talouspuuta. Sopisiko mustakuusi tai jokin lehtipuu (tammi, lehtikuusi …) näille aumoille isutettavaksi? Ojittamalla ei tulvan määrää pysty pienentämään, joten ainoa mahdollisuus on tuo puiden istutuspaikkojen nostaminen tulvarajan yläpuolelle.

    Tekijä
    Turisti
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 5.1.2015, 10:38

    Tervaleppä.

    Turisti 5.1.2015, 10:47

    Mitä mieltä Timppa on tuosta mätästyksestä?

    Timppa 5.1.2015, 11:14

    Minun ymmärrykseni mukaan oleellista se kerros, missä puunjuuret sijaitsevat. Jos ne joutuvat olemaan kauan veden alla, niin ennuste tuntuisi huonolta useimpien puiden osalta. Vanha totuushan on katsoa, mitä nyt alueella kasvaa. Siis en oikein usko noiden mättäiden pelkästään pelastavan.

    Tervaleppähän on puu, joka vaatii kosteutta menestyäkseen. Meikäläisen lenkkipolun vieressä Espoossa on alue, joka muistuttaa vähän tuota. Se on soistunut, kun vedenvirtaus estyi katutöiden vuoksi. Siellä kasvaa kyllä kuusiakin, mutta ne kaatuilevat tai katkeavat lahovikaisina. Tervalepät kyllä kasvavat hyvin. Täytyypä katsella joskus tarkemmin.

    Gla Gla 5.1.2015, 11:15

    Jos tuonne jotain energiapuuksi kelpaavaa saa kasvamaan, hyvä on. Kalliita menetelmiä puuston tuottamiseksi ei kannata käyttää, koska niitä rahoja ei koskaan tule saamaan takaisin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 5.1.2015, 11:27

    Fiskarsin laatupuun hinnastossa oksaton puusepänlaatuinen tervaleppälankku näkyy maksavan 800€/kiinto, vastaavanlaatuinen mänty ja haapa kumpikin 590€/kiinto, mutta pihlaja peräti 1390€/kiinto.

    jees h-valta 5.1.2015, 11:28

    Nytkin viimeisessä kaupassa energiapuun hinta oli jo kaksinumeroisia euroja edes tinkaamati pystykaupassa että ehkä suosisin niitä luontaisia ja sitkeitä kuten hieskoivu ja harmaaleppä mm. Mäntykin aika hyvin sietää seisovaa vettä juurillaan. Tervaleppäkin tokkiinsa mutta mielestäni älyttömän hidaskasvuinen. Jopa hybridihaapakin sietää satunnaista muutaman päivän seisovaa vettä juurillaan mutta ei viikkokausia.

    Savolainen Metsämies 5.1.2015, 11:31

    Yksi lyhytaikaista tulvaa kestävä vaihtoehto on hieskoivu. Minullakin on alue, jossa on joka kevät viikon tai parin kestävä kevättulva, ennenkuin joki ehtii vetää koko ison suoaluueen vedet pois. Hieskoivu on menestynyt siellä ihan hyvin.
    Kokonaan toinen kysymys on siinä kannattaako hieskoivua kasvattaa muuten kuin jos sen saa uudistumaan luontaisesti. Itse en tekisi kovin isoja investointeja tuollaiselle alueelle, koska siinä on kuitenkin aina puiden kuolemisen riski jos tulee pitkäaikainen tulva kasvukauden aikana.

    Gla Gla 5.1.2015, 13:15

    Jos uskoo siihen, että noista AC:n mainitsemia hintoja tuollaisella paikalla kasvatetusta puusta saa, ei mikään estä kokeilemasta vaikka sitten helpommallakin kohteella.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 5.1.2015, 18:40

    Tervaleppä tuli minunkin mieleeni etsimättä. Eikö se juuri ole erikoistunut tulvaalueisiin.
    Harvakseltaan tervalepän taimia isojen maakasojen päälle ja antaa sitten väleissä kasvaa hieskoivua, tai sitten jopa harmaaleppää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Turisti 5.1.2015, 19:24

    Lueskelen juuri Minna Antikaisen ”Tammimetsien hoto” -kirjasta (ISBN 951-45-6122-8) ja sivulla 16 mainitaan, että ”Tulvavettä ja jäykkää savea se sietää useita muita puulajeja paremmin (Rainio 1979)”. Sitten lisää sivulta 13: ”Hyvässä maaperässä juuristo on ainakin 2 metriä syvä. 30:sta ikävuodesta lähtien sivujuuret alkavat kehittyä voimakkaasti ja tunkeutuvat syvälle. Vanhoilla tammilla kuten männyilläkin paalujuuri menettää myöhemmin merkityksensä … ”. Viittaisiko tämä siihen, että jos tammen istutustaso on kesän/talven normaalista vedenkorkeudesta + n. 2m niin tammen juuristo toimisi hyvin? Ts. puolenmetrin istutuskasa toteuttaisi vaatimuksen juuriston vesivapaudelle? Kirjassa mainitaan myös, että liikkuva pohjavesi ja maaperän kosteus lisäävät tammen menestymistä.
    Eli onko kellään aitoa kokemusta vai pitääkö tässä nyt vain luottaa Minnan teksteihin ja lähteä kokeilemaan. Kysymys kun ei ole aivan kovasta kustannuksesta. Eli paikka ”ojitetaan” jotta saadaan maata istutuskasoille tai -aumoille ja kylvetään&istutetaan ja suojataan 1200mm Tubexeilla nyppylän päälle tuleva tammen taimi. Väleihin sitten tässä mainittuja lehtipuita ja märän paikan kuusta eli mustakuusta. Ja tämän jälkeen tulee sitten kevään lämpötilariski ainakin jos tammea kokeillaan kasvavaksi. Kuusi ilmeisesti kestää paremmin hallaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2