› Keskustelut › Metsänomistus › Puusto tiealueella

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2

  • Puusto tiealueella

    Lähetetty: 13.10.2014, 10:03

    Sattui silmiini uutinen moottoriteiden ramppialueiden puuston hoidosta:

    http://www.kauppalehti.fi/5
    /i/yritykset/lehdisto/cision/
    tiedote.jsp?selected=kaikki
    &oid=20141001/14127702
    287130&lang=

    Joskus tosiaan näkee ylitiheäksi kasvaneita puskia, mutta vielä useammin lähes puuttomaksi jätettyjä niittyjä. Laskin retkikartta.fi-sovelluksella huvikseni yhden uudehkon, puuttomaksi jätetyn eritasoliittymän alueen niittyjen pinta-alat yhteen. Tulos 2,5 ha.

    Pikku juttu sinänsä, mutta mielestäni harva mänty- tai koivuvaltainen puusto sopisi hyvin noihin paikkoihin, toki risteysten näkemalueet huomioiden.

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 13.10.2014, 10:14

    Gla oikeassa ja näitä joutomaa-aloja näkee muutenkin vielä maassamme surullisen paljon. Vanhoja peltotilkkujakin siellä täällä joissa olisi joutoaikanaan kasvanut jo useampikin puutili.

    hemputtaja 13.10.2014, 11:56

    Komppaan edellisiä. Hyvin sopii puusto avoalueille.

    Sikäli lisää, että niin sopivat tiheät puskatkin. Ne ovat paikoitellen melkoisen eteviä pölyn ja metelin estäjiä, että lisää vain puskia.

    Yhtä en hyväksy. Turhan usein näkee, että leimikosta on jätetty yksinäisiä pystypuita liian lähelle tiätä. Kyllä etäisyyden pitäisi olla vähintään puun mitta.

    Korpituvan Taneli 13.10.2014, 17:21

    Tämä on kovin paikkakuntakohtaista.Tässä lähellä on kantatien eritasoristeys, jossa paikallistie ja rautatie menevät alta. Siinä kaikki välialueet on istutettu koivulle. Tässä ne pinta-alat ovat kuitenkin pieniä. Gla ilmeisesti on mittaillut jonkun ison valtateiden risteyksen välialueita.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MaalaisSeppo 14.10.2014, 07:53

    Tiealueiden ohella kannattaisi miettiä onko järkeä puistoalueissa, joissa on nurmikko ja vaikka tervaleppiä 20 – 30 m:n välein. Nurmikkoa jyystetään kerran viikossa. Ei kyllä ole ilo silmälle. Tiheämpi puusto sitoisi jo enemmän hiilidioksidia kuin ruohonleikkussa pääsee ilmaan. Näitä vähäpuustoisia alueita on paljon. Kaikki kannattaisi istuttaa kasvamaan puuta, niin ei Suomen tarvitsisi maksaa niin paljoa Vihreiden masinoimasta Durban-sopimuksesta.

    Metsuri motokuski 14.10.2014, 09:05

    Tähän kun vielä saataisiin sellainen laki tai asetus jolla viljelyksestä pois jääneet peltokuviot on istutettava puulle. Se on sama miten niitä sitten hoidetaan mutta kunhan päästää noista pajukkoviidakoista eroon. Peltokuviot olisivat erinomaisia energiapuun kasvualustoja ja saataisiin aikoinaan metsiltä raivatut maapohjat uudeleen metsittymään.

    hemputtaja 14.10.2014, 12:49

    Käännänpä näkyviin puustoisuuden toistakin puolta.

    Usein näkee kuinka uuden rakennuksen viereen on jätetty täysmittaista puustoa, jota on reilusti väljennetty. Hirvittää tuulella katsella.

    Toinen synti on pienet, nätit puun taimet. Istutetaan metrin päähän seinästä.

    On niissä vanhoissa puissa muutakin mukavaa joskus. Takavuosina mökkeilevä isäntä lepäili ukonilmalla sohvallaan eikä enää siitä itse noussut. Komean pihakoivun juuret olivat mökin alla ja kun salama täräytti, kävi huonosti.

    Korpituvan Taneli 14.10.2014, 12:56

    Tuo hemputtajan näkökulma on hyvin merkittävä. Jos se sovelletaan tähän Glan alkuperäiseen aiheeseen, niin niissä risteys puissa pitäisi soveltaa Jeessin energiapuutaktiikkaa. Ei pidä kasvattaa tukkia risteysalueen joutolänteillä tai muuten ollaan siinä tilanteessa joskus että koko risteys on tukossa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla 14.10.2014, 14:51

    Kasvaahan tukkipuita tienvarsilla muutenkin, joten ei nämä joutoalueet niistä millään tavalla poikkea. Liittymissä vaan tarvitaan näkemän takia hiukan enemmän tilaa, joten riski on aika pieni. Ja jos puusto alkaa vanhentua liikaa, siihenkin on keinot olemassa. Eihän tarkoitus ole pitää maisemaa jatkuvasti peitteisenä.

    jees h-valta 14.10.2014, 19:26

    Roisto Reippaalle ja muillekkin että yksi puulaji sopii yleensä hyvin pellon (ruokottomankin) kunnostukseen metsäksi. Tekee ensin ilman kummempia kuluja aiheuttavaa hybridihaavan istutuksen tyvisuojilla varustettuna. Alueen eläinongelmasta sitten riippuen aitaaminen. Halpa ja suhteellisen kustannustehokas metsitys ja jättää hyvin ryönät alleen. Itse istutin ilman muokkausta peltoon josta ei mies montakaan metriä eteenpäin nähnyt kun kasvillisuus oli niin hirmurehevää.
    Nyt siellä on kolmentoista kasvuvuoden jälkeen noin sataviisikymmentä mottia rahanarvoista puustoa.

    Ammatti Raivooja 15.10.2014, 18:20

    Kontortamänty kasvaa savimailla hyvin ja 20% nopeammin kuin tavallinen. Siinä yksi vaihtoehto vaikka biodieselin raaka-aineeksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2