Kyseessä myöhään(2014) ensiharvennettu mänty-raudus-kuusisekametsä,jossa puuta 125m3/ha,MT sekä VT pohjia.Odotusarvokertoimeksi laitettu 2.2.Mihin tällä kertoimella tähdätään?Päätehakkuuseen?
Kuulin aikaisemmin talvella , että useat suuret toimijat ovat siirtymässä tai ovat jo siirtyneet tuottoarvolaskelmiin .
Nimetön31.3.2016, 10:07
Odotusarvolisät pitää arvioida kuviokohtaisesti. Näin parhaiten otetaan huomioon puuston arvoa alentavat ominaisuudet kuten huono laatu tai ylitiheyden aiheuttama latvusten supistuminen. Kokonaisarvon korjaus on koko menetelmän suurin heikkous eikä sen varaan pidä jättää aivan kaikkea mahdollista.
Summa-arvomenetelmästä voitaisiin luopua ja siirtyä Ruotsin malliseen hinnoitteluun.
Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 111. Siinä tutkimusta summa-arvon suhteesta maksettuihin kauppahintoihin. Ehkä vähän jo vanhaa tietoa, mutta mielenkiintoista. Odotusarvoihin suhtaudutaan kriittisesti maksetuissa kauppahinnoissa.
Odotusarvoa ovat niin taimikon kuin maapohjankin hinnat, joissa odottaminen vielä kauaskantoisempaa kuin nuorissa kasvatusmetsissä. Teoreettisesti kysymys on tulevien nettotulojen nykyarvosta. Mitä pienempi korko, sen suurempi nettonykyarvo.
Hinnanmuodostuksessa selvä paino näyttää olevan puuston hakkuuarvolla, joten koron merkitystä selkeästi vähätellään. Hinta muodostuu hyvin lyhytjänteisten tekijöiden perusteella, joissa koron merkitys on mitätön.
On mielenkiintoista, että nuorien kasvatusmetsien odotusarvoon suhtaudutaan kriittisesti ja kuitenkin ollaan valmiita sijoittamaan metsänuudistamiseen merkittäviä summia, joista odottaminen kestää vuosikymmeniä.
Tästä syystä olenkin kommentoinut (vähän tietysti pilke silmäkulmassa), että nykyhinnoinkin uuden metsän ostaminen on lähes aina kallista metsänuudistamista tuottoisempaa. Jostakin syystä koron merkitystä vähätellään, vaikka se näin kauaskantoisessa toiminnassa on aivan keskeinen tekijä.
Reima Rannalle toteaisin, että yleensä metsänomistajat tähtäävät siihen, että pääsevät tekemään päätehakkuita. Metsän uudistaminenhan on kiinteä osa päätehakkuuta. Uudistamiselta välttyy, kun ei tee päätehakkuuta. Itse kyllä pidän päätehakkuuta järkevänä.
Usaan otteeseen pulpahtaa tämä valitusvirsi, ettei metsän uudistaminen kannata. On yleisesti tiedossa, että päätehakkuu edellyttää metsän uudistamisen. Ketään uuttakaan metsänomistajaa ei tässä suhteessa harhauteta. Tämä pitää vain tiedostaa ja ottaa huomioon kannattavuuslaskelmissaan ennenkuin leikkiin ryhtyy. Turha on jälkikäteen kritisoida, ettei kannata. Ainahan voi myydä metsänsä pois.
Minun käsitykseni mukaan metsänomistajat saavat parhaan palkinnon siitä, kun päivän raivaussahahomman jälkeen katsoo taakseen ja näkee hoidetun taimikon. Ja harvennusten jälkeen seuraa miten puu kasvaa. Se päätehakkuu sitten aikanaan. Pelkkää päätehakkuuta kyttäävät jotkut muut.
Korolla on iso merkitys, mutta itse korkokin elää aika paljon.
Kun tulin tälle palstalla vuonna 2008, oli ohjauskorko viiden paikkeilla ja nyt se on nollassa.
Mikä se mahtaakaan olla kahdeksan vuoden kuluttua?
Mitä korkoa käytätte tällä hetkellä laskelmissanne?
Muistanpa kyllä aikaa kun puuntakunen täällä tärkeili koron merkityksellä metsän arvojen eteen laskusta. Taas vain nykymaailma osoittaa että ajat ja tavat ja tärkeydet heittää joskun hiukan ”häränpyllyä”.
Minä lasken nyt 3% korolla lähipalstat, joissa kuitenkin tiet ja maastot muutenkin miellyttävät, eipä ne tartu oikein sittenkään. Ja kauempaa en ole enää pariin vuoteen aktiivisesti katsellutkaan. Ennenhän noissa hinnoissa pystyi käyttämään 30% arvon korjausta, nyt pitää laskea kuviokohtaisesti puuston tuotto sillä 3% korolla ja tarjota sen mukaan jos haluaa oikeasti ostaa palstan. Laskelmissa tulee käytettyä puuston kasvun osalta varovaisia ennusteita, uusissa viljelytaimikoissa pitäisi tulla sitten odottamatonta arvonlisää.
Motti-ohjelmalla olen pyörittänyt isompia kuvioita, siinä pitää huomata laittaa nuorissa metsissä luokkaa 30% tukkivähennystä kuituun, tietysti hirvensyömissä jopa enemmän. Motti kuvastaa metsikön kasvua varmaan hyvin, kuitenkin oletuksena optimaalinen tukin katkonta suorassa puustossa, ilman mitään tuhoja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.