› Keskustelut › Metsänomistus › Pystykaupan korruption satoa: pimeää kauppaa pimeällä hinnalla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
1 2

  • Pystykaupan korruption satoa: pimeää kauppaa pimeällä hinnalla

    Sent on: 23.11.2015, 17:48

    Pystykaupan korruptio on puun ja korjuutyön kauppojen sitomista kytkykaupaksi ja metsäyhtiön kalliin korjuutyön myymistä pimeästi pimeällä hinnalla.

    Terveessä markkinataloudessa on vain yksi puukauppatapa: puutavaroiden toimituskauppa käyttöpaikalle. Puunkorjuun ja käyttöpaikalle kuljetuksen toimeenpanija ja maksaja on puunmyyjä, joka ostaa työnjohdon sekä korjuun ja kuljetuksen palveluja keskenään kilpailevilta yrittäjiltä.

    Kilpailu edellyttää pystykauppojen kieltämistä. Se ei estä yhtiöiden puunkorjuuta, sillä yhtiöt voivat tarjota korjuuta palveluyrityksinä. Yhtiöiden rinnalla korjuu- ja kuljetuspalveluja pääsevät tarjoamaan metsänhoitoyhdistykset sekä maatila- ym. yritykset.

    Maataloustraktorin metsäkäytön edullisuus selviää vain korjuupalveluja tarjoavien yrittäjien kilpailulla. Edullisuuden oikea mittari ovat traktorin metsäkäytöstä maatilayritykselle aiheutuvat lisäkustannukset. Traktorin pääomakustannuksia ei tule ottaa huomioon täysimääräisinä, koska ne maksetaan ilman metsäkäyttöäkin. Taloustieteessä puhutaan rajakustannuksista. Niillä mitattuna maataloustraktori on ylivoimaisesti metsäkonetta edullisempi korjuun urakointikone.

    Maataloustraktorin kannattaa varustaa hakkuulaitteella tai puunajon välineillä vain korjuun urakointiin, jossa on tarjolla riittävä vuotuinen työmäärä. Noin kolmen kuukauden talvityö ja noin 5000 kuutiometrin työmäärä hakkuussa tai puunajossa voisi riittää peittämään urakoinnin kustannukset ja antamaan kohtuullisen nettotulon maatilayrittäjälle.

    Puukaupasta erotetuissa korjuutyön kaupoissa yrittäjät kilpailisivat puun myyjän suosiosta räätälöimällä korjuutyön juuri myyjän tarpeisiin. Myyjä voisi varata itselleen haluamansa osan korjuusta ja päättäisi korjuun vuodenajasta ja hakkuumenetelmästä. Korjuukoneesta päättäisi korjuupalvelua tarjoava yrittäjä. Palvelujen hinta/laatu -suhde ratkaisisi valinnat niin kuin markkinataloudessa tapahtuu kaikessa kaupassa.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 23.11.2015, 17:53

    Entäs sitten sen puuta ostavan jalostavan teollisuuden tarpeet?
    He tarvitsevat puuta tasaisesti ympäri vuoden.
    Miten se asia järjestetään, jos vain puun myyjä päättäisi, milloin puita korjataan?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 23.11.2015, 18:04

    Ehkä niitä tehtaita ajetaan 3 kuukautta vuodessa sitten ku maajussit ehtii pelloilta metsään. Tuskinpa on kellään on varaa motojakaan seisottaa 3:a kuukautta kun maajussit nappaa nenän edestä kaikki talvihommat, ku ne on niin kilpailukykyisiä. Varmaa tollaset motot on niin kalliita et niitten pitäis pyöriä kokoajan, joten ei liene vaihtoehto, että motoloilla tehdään niitä murusia mitä maajusseilta jää kesäksi.

    Visakallo Visakallo 23.11.2015, 19:16

    Kaikki kunnia Lauri Vaaran pitkälle työuralle ja tutkimustyölle, mutta kun on syntynyt vuonna 1927, voi käydä myös niin, ettei enää aivan täysin hamota tämän päivän maailmaa.
    Itse olen 30 vuotta Lauria nuorempi, mutta joudun jo myöntämään itseni tällaiseksi aika vanhanaikaiseksi vaariksi.

    suorittava porras suorittava porras 23.11.2015, 20:36

    Muistan , kun keskustelun avaaja saapasteli Lähteen Erkin kanssa 80-luvun puolivälissä työmaalla , jossa allekirjoittanut kaateli puita aukosta traktoriprosessorin karsittavaksi . Kähikuljetuksesta huolehti kolmas kaveri metsävarustetulla nelivetotraktorilla . Periaatteessa kaikki työvaiheet olisi voinut tehdä yksi ja sama tekijä .
    Nuo maataloustraktorin ylistyslaulut ovat peräisin tuolta ajalta .

    Arvatkaapa , tekikö kukaan meistä kolmesta kauaa hommia yllä mainitulla menetelmällä ? Ei tehnyt , kun ei kannattanut . Kaksi traktorin kanssa touhunnutta kaveria päätyi varsin nopeasti yrittämään oikeilla metsäkoneilla ja minäkin pääsin samassa yhteydessä tuulesta , tuiskusta ja umpihangesta
    mukavasti ilmastoituun ja talvellakin lämpöiseen metsäkoneen ohjaamoon , jossa työergonomia on aivan eri planeetalta verrattuna
    traktoriviritelmiin .

    Jo tuolloin traktoreissakin oli kääntyvät istuimet ja hallintalaitteet molempiin suuntiin . Silti työskentelyolosuhteet olisivat aiheuttaneet pidemmän päälle sairastumisen tuki-ja liikuntaelinvammoihin . Näiden aiheuttamia kustannuksia Laurin laskelmissa en ole vielä nähnyt .

    Kannattaa miettiä tarkasti vastauksia ”Puun takaan” kysymyksiin . Niihin avaajan teeseistä ei vastausta ole vielä 30 vuoteen löytynyt .

    suorittava porras suorittava porras 23.11.2015, 20:53

    Lisään vielä , että 80-luvun puolivälissä hakkuut ajoittuivat pääasiassa talvikuukausille . Varsin nopeasti siirryttiin kuitenkin enemmän ympärivuotiseen puunkorjuuseen . Alkoi käydä niin , että metsätöitä urakoivan maanviljelijän työmäärä karkasi hallinnasta . Kiireisimmät kuukaudet puun -ja sadonkorjuun osalta osuivat samoille kalenterikuukausille .
    Itse pystyin palvelemaan kahta herraa 90 luvun puoiväliin asti . Silloin oli tehtävä valinta , kumpaa herraa palvellaan .
    Valinta osui puhtaasti taloudellisista syistä tomintaan kokopäiväisesti ja ympäri vuoden metsän parissa . Tuota valintaa en ole katunut päivääkään .
    Moni on päätynyt kanssani samoihin valintoihin . Minun kohdallani kyse on pelkästään työstä , mutta suurin osa maataloustraktoreilla aloittaneista on päätynyt metsäkoneyrittäjiksi aidoilla työhön sopivilla
    metsäkoneilla . Laurin teoriat ja vallitseva käytäntö ovat täten varsin kaukana toisistaan .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2015, 21:09

    Puun takaalle: juuri tästä samasta puunkorjun järjestämisasiasta keskustelimme jo noin 17 vuotta sitten Ekometsätalouden liiton silloisella keskustelupalstalla – Metsälehdellä ei tätä mahdollisuutta silloin vielä ollut, vaan tämä foorumi ’lähti lentoon’ vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Lisäksi keskusteltiin mm. jatkuvasta kasvatuksesta. Ei siis mitään uutta auringon alla?

    Noita syksystä 1998 kevääseen 1999 jatkuneita ”Metsäkäräjät”-keskusteluja löytyy vielä verkon syövereistä kun osaa etsiä. Muun muassa tällainen lausahdus löytyy keskusteluistamme (lainaus ei ole omaa tekstiäni):

    ”Maailma ei ole mielestäni niin musta-valkoinen kuin yritätte väittää. Suomen 400 000 metsänomistajaa eivät voi olla niin tyhmiä, että toimisivat vastoin omaa parastaan metsänhoidossa ja puukaupassa.

    Lisää aiheesta: http://www.ekometsataloudenliitto.fi.

    Vinkki: em. sivuilla lukemisen arvoinen on esimerkiksi Timo Kuuluvaisen lehtiartikkeli ”Häiriödynamiikkamalli”.

    Jätkä pätkät 23.11.2015, 23:09

    Onhan se aivan turhaa hommaa väittää, että joku kevytkalusto olisi kannattava tosihommissa. Se on aina se tuottavuus. Lisäksi nuo pikkuritsat joutuvat liian usein kovan paikan eteen ja silloin homma menee läskiksi ja kustannuksia tulee.
    Pitää kysyä, kuinka on mahdollista, että metsätraktorin nosturi maksaa satojatuhansia, kun maataloustraktoriin saa kolmellakymmenellätuhannella hyvän nosturin? Onko metsäkonemiehet niin tyhmiä, että maksavat moninkertaista hintaa vehkeistään?
    EI se niin ole, vaan ”Köyhän ei kannata ostaa halpaa”
    Meillä kävi lähikuljetuskurssilla kavereita, joilla oli Maataloustraktoriin asennettuna metsävarustus. Ja meillä oli traktori huippunosturilla ja vetävällä telikärryllä mukana kurssilla. Kaverit sanoivat, että kun on kokeillut oikealla Ponssella ajamista, niin kyllä vituttaa mennä kotiin sen Valmetin puikkoihin.

    puhveli 28.11.2015, 15:55

    ei tarvii miettiä kun sahaa kaikki enskat ite ja jotkin kakkos harvennuksetkin. n.1000 mottia vuodessa .lähi kuletuksen ostan kyllä .

    Metsuri motokuski 28.11.2015, 18:24

    Eihän se nyt noin ole välttämättä. Jos LV on tehnyt itse hyvästä maastosta maataloustraktoripainotteisen korjuun edullisesti niin eihän se tarkoita että koko valtakunnan alueella se toimisi. Toisekseen mhy:n korjuupalvelu tarjoaa juuri sen vaihtoehdon jota LV kaipaa.

    En voi mitenkään uskoa että vaikka MG kilpailuttaisi jokaisen korjuukohteen erikseen joka palstasta. Palstat ovat 50 motista tuhansiin motteihin ja niitä on tuhansia vuodessa. Minkälaisella organisaatiolla tämä tehtäisiin ja kukapa muu kuin metsänomistaja puunhinnalla tämän kustantaisi.

    Sitten urakoitsija hankkisi koneisiin jokaisen metsäyhtiön ja sahan softat koneisiin, jonka lisenssimaksut olisivat tuhansia euroja vuodessa. Kukapa sen maksaa muu kuin puunmyyjä.

    Mitenkä LV huomioisi ostajan puutarpeet ja tasaisen puuvirran tehtaille tehtaan tarpeen mukaan. Jos myyjä päättää tarkan hakkuuajankohdan niin miten varmistutaan siitä että tehtaalla on juuri puuta silloin kun asiakas sitä vaatii. Nyt esim sahalle tuleva puu on asiakkaalla kolmen viikon päästä missä päin maailmaa tahansa kun kauppa on sovittu.

    Onkohan loppujen lopuksi tuo Vaaran traktoriajatus ihan tätäpäivää.

    e-h e-h 28.11.2015, 19:44

    Näinhän se menee kuten puhveli raportoi,jokunen muukin on melkein yhtä kova hankintahakkaaja,esim sisä-savon puolella,tunnen muitakin täältä pohjois-savosta jotka hakkaavat melkoisen pinon vuodessa,sen kummempia selittelemättä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
1 2