On tullut halkeamasäröjä pariin terään. On kuitenkin kai enempi kysymys valmistusvirheistä, ei ole sitkeyttä tarpeeksi terässä. Terää kun napauttaa metalli esineellä, niin sen pitää ”soida”. Rikkinäisen terän äänen kyllä erottaa.
Tietysti takapotkut ja muut iskut voivat tehdä halkeamia, oikeinkin valmistettuun terään. Kiilatuvat puunpalat harvemmin ovat terärikkojen syynä.
Eri merkkisissä terissä on merkittynä (yleensä) Maksimikierokset, jotka teränvalmistaja on terilleen testannut. kannattaa terää valitessaan katsoa, että hankkii terän, jossa kierroskestävyys on mahdollisimman suuri.
Halkeama / repeämä lähtee yleensä hampaan kolon pohjasta, kun teroitettiin lattaviilalla, niin viilan kulma saattoi tehdä aloituksen halkeamalle.
Jos saha kiertää niin hyvin, että ollaan kierrosten ylärajoilla, kannattaa huomioida, että 225 millisellä terällä keskipakovoima on samoilla kierroksilla jo reippaasti korkeampi, eli kehänopeus nousee terän kasvaessa.
Kyllä kumpaakin noista. Sektorisuojaa ei kuitenkaan kannata poistaa. Se on hyvä vahinkojen estäjä jos terästä lähtee paloja. Itse olen huomannut että jos oikein paljon harittaa terää niin halkeamia alkaa tulemaan. Itse haritan vain sen verran kuin ohjeissa on määrätty.
Sektorisuojaa ei pidä missään tapauksessa poistaa. Sehän on verraton apu isompien puiden katkaisussa ja myös usein kaatumisen ohjauksessa.
Suojan pitää olla sisäänmenopuolella hyvin lähellä terää ja ulostulopuolelle aukeava.
Kun terä on kunnossa = terävä ja haritettu, niin todella harvoin sinne jää haittaavaa puutavaraa. Joissakin vanhoissa Huskuissa oli kiinnitysruuvien kohdalla aika iso kolo terän ja suojan välillä. Silloin sinne jäi esim pieni kannonpätkä tai palanen kuivasta oksasta, joka oli jopa otettava pois terän irroittamisen kanssa.
Siitä on toki aikaa jo kymmeniä vuosia. Valettu sektorisuoja on mielestäni parempi kuin se joskus ollut peltinen lipare.
Halkeamat teriin tulee väännöllä normi sahauksessa ei koskaan tule halkeamia tai säröjä. En edes muista milloin olisi tullut särö tai halkeama minun sahauksella.
Kait sitä haritusta tulee väännettyä yli milli, veikkaisin 2 mm ja hyvin leikkaa, onhan noissa terissä uutenakin reilumpi haritus. Kun harittaa kunnolla ei tarvi joka tankilisella edes teroittaa kun liikutaan normi taimikonhoidon kohteilla.
Strandin ohuen terän kanssa risuja jää enemmän terän ja sektorisuojan väliin (ainakin Stihlillä), kuin paksummilla terillä. Muutoin Strandin terä on kyllä parempi. Pikkaisen ajatellut että poistan tuon sektorisuojan, täytyy vain sitten tarkistaa terän kunto teroituksen yhteydessä. Toisaalta tuosta sektorisuojasta on hiukan hyötyäkin tarkoissa paikoissa ja sitten taas ohuessa risukossa vastaavasti haittaa, työturvallisuus tietysti mietityttää, mutta en ole kullut että uusilla terämalleilla olisi metallinpaloja irronnut.
Millä halvatun väännöllä? Olet ulkona kuin pyykkinaru……Sinä sisällä kuin tuoli. Jos et tuollaista tajua. Oletko koskaan sahannut raivaussahalla metsässä ?
En ole koskaan vääntänyt terää mutkalle. Eikä ole meidän aloittelevatkaan oppilaat ole niin tehneet. me ollaan opetettu, että puut katkaistaan sahalla – ei vääntämällä.
Myös risujen takertuminen terän ja suojan väliin vähentyy ja loppuu, kun on muutamankin kymmenen hehtaaria sahaillut.
Stihlin kanssa ei jää risuja oikeastaan paksumman terän kanssa jumiin terälevyn ja sektorisujan väliin. Vahalla Husqvarnalla niitä jonkinverran jäi. Mutta kun laittaa ohuen terän Stihliin, niin kyllä sitä ryönää sinne vain jää. Jos katkaiset edes 10000 runkoakin päivässä niin ei niitä kaikkia ehdi kovin paljon miettiä ja risut menee siinä sivussa miten milloinkin sattuu ja ohuen terän kanssa noin kerran päivässä jumiin. Ja on sahattu muuan sata hehtaaria.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.