Keskustelut Metsänhoito Raivaus ja kannonpituus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 195)
  • Raivaus ja kannonpituus

    Miten pitkään kantoon palstan ammattiraivaajat katkaisevat lehtipuut ja pajut? Onko siis lehtipuiden ja pajujen raivauksessa vesominen vähäisempää, jos raivaa pidempään kantoon? Tarkoitan taimikon perkausta tai harvennusta, en ennakkoraivaustilannetta. Kyllähän se pidempi kanto varmaan päästään kuivaa eri tavalla kuin ihan maanrajasta katkaistu, mutta onko tällä oikeasti käytännön merkitystä?

  • Berza

    Kaikki yli 5 cm paksut lehtipuut yli puolen metrin kantoon, muut normi korkeudessa poikki. Sattumalta huomasin, ettei pitkään kantoon sahatut yli 5 cm vahvat lehtipuut enää veso. Hankikelillä kerran näin sahailin ja ajattelin myöhemmin käydä sahaamassa lyhyeksi. Menikin pari vuotta ja yllätys oli melkoinen 95 prosenttia lahonneita ja niissä muutamissa jokunen hitu vaan. Sen jälkeen aina pitkään kantoon. Ohuessa vesakossa tämä ei toimi.

    Nuakka

    Vähiten vesonut energiaksi giljotiinilla korjattu nmk, toiseksi vähiten kaikki hankiaiselta raivatut taimikot paksuudesta riippumatta, kaikki muut vesoneet enemmän tai vähemmän, yleensä enemmän.

    Berza

    Kun vesakko on korkeintaan sormen vahvuista, ei kyllä enää toimi. Koe on tästä ihan vastikään tehty. Katkaisun alapuolelle syntyneestä patista lähtenyt vinoon kasvamaan vahvoja versoja.

    Makarov

    Ennakkoraivauksilla kannot varsinkin puiden juurilta matalaksi. Taimikonhoidossa ennen tuli sahailtua lyhyempään kantoon mutta kun huomasi että aika paljon tuo tehokkuutta lisää kun ei fiksaa kantoja. Esim. Kun kaistoittain menee niin kannot on lyhyempiä likellä ja pitempiä kun koukit sahan ääriasennossa. Ääriasennoissa vain huidot mihin yllät niin tuo huomattavasti tehokkuutta kun että lähtisit joka kannon sahaamaan ns.erikseen lyhyeksi.

    jpjulku

    Ennakkoraivauksessa tietenkin puiden tyviltä otettava mahdollisimman lyhyeen kantoon.

    Muissa tilanteissa taidan siirtyä kokeilemaan pidempää kantoa. Omalla tavallaan lyhyet kannot ovat myös kaatuessa vaarallisempia – puoli metrinen sormenpaksuinen kanto ei ihmeitä vahinkoja tee, mutta sama lyhyempänä voi hyvinkin tehdä reiän ihoon.

    Visakallo

    Männyt ja lehtipuut pitkään kantoon, mutta kuuset kannattaa kyllä aina yrittää sahata lyhyeen kantoon myös talviraivauksessa. Muuten on palstalla jatkossa paljon monihaaraisia kuusenturilaita!

    mehtäukko

    Jos raivattu paksu tuore kanto on näkymättömissä lumen alla, ja koura tömähtää kuin seinään, otettavan puun kanto jää vieläkin pitemmäksi…

    Nostokoukku

    Miksi mänty pitkään kantoon? Lehtipuun ymmärrän, saattaa vähentää vesomista. Mutta jo Keski-Suomen korkeudella mänty vesoo tavattoman huonosti.

    Pieni anekdootti aiheeseen. Olin 25 vuotta sitten tutustumassa viikon Latvian metsätalouteen. Teollisten kohteiden lisäksi tutustuimme tietenkin metsänhoitoon, kansallispuistoihin ym. Tukikohtana oli Jelgavan yliopisto. Eräs kohde oli taimikonhoitokohde. Ihmettelimme hiukan krouvi jälkeä noin parimetrisessä ylitiheässä ilmeisesti luontaisesti syntyneessä koivuntaimikossa. Oppaat näyttivät menetelmän. Ottivat koivuntaimen kainaloon ja rouhaisivat sen keskeltä poikki. Latva jätettiin roikkumaan muutaman sälön varaan metriseen kantoon kiinni. Vakuuttivat, että vesominen on näin menetellen vähäistä.

    Illanviettojakin oli isäntien kanssa. Siellä oli käytäntönä, ainakin tuolloi, että vieraat maksoivat isäntienkin illanvietosta syntyneet laskut. Suomessa lienee toisin.

     

    Jean S

    Ostin 10 vuotta sitten entisen kuuselle istutetun turvemaan pellon, jossa jokaisen kuusen ympärillä oli 10 koivua, melkein kun olisivat samasta tyvestä lähteneet. Taimikolla oli ikää silloin jotain 8-10 vuotta ja pituutta siinä ehkä 3-4 metriä.

    Toinen henkilö perkasi taimikkoa raivaussahalla ja joutui olemaan varovainen. Minulla oli käytössä vesuri ja katkoin sillä koivuja, jonkun tyvestä, mutta suuren osan jostain metrinkin korkeudelta, eikä välttämättä ihan kaikki menneet kunnolla poikkikaan.

    Kohde kevyesti ennakkoraivattiin ja ensiharvennettiin viime talvena. Koivutuppaista ei ollut jälkeäkään jäljellä.

    Toki kuusikon hidas sulkeutuminenkin asiaan vaikuttaa, mutta sopisi yhteen Latviasta kerrotun kanssa.

     

    Izuzuuppinen

    Raivattujen kantojen pituus on iän ja kokemuksen myötä kasvanut ja samoin työtahti.

    Pitkät kannot ovat muuten ihan käteviä, mutta tuppaavat hankaloittamaan kävelyä. Lisäksi täytyy koettaa olla kaatumatta, koska silloin olo muuttuu tukalaksi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 195)