Keskustelut Tekniikka raivaussahat

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
  • raivaussahat

    Merkitty: 

    husgvarna  545 fxt   vaiko  sthil  460  kumpi   on  lukijoiden  mielestä  parempi   vai     yhtä  hyviä/  huonoja ?

  • Metsänmies

    Tuosta raivausvideosta. Ei ole ammattilaisen työskentelyä, mutta risut kuitenkin kaatuvat. Kuten Jätkä on monesti maininnut, kaasulla on suunnilleen kaksi asentoa. Tässä tapauksessa näkyy unohtuneen se tärkeämpi asento. Terä vaikuttaa kohtuullisen tylsältä, tai haritusta puuttuu. En kuitenkaan ala moittimaan, jälki on hyvää. Kun tuon terän laittaa kuntoon, ja painaa kaasua riittävästi, on kelpo isäntälinjan työtä.

    Rane

    Sen verran tuosta isommasta terästä että se pyörii reilusti kauemmin kaasun löysäyksen jälkeen kuin pieni terä.Eli käytännön työssä ei tule eteen tilannetta jossa joutuisi kiihdyttämään pysähdyksissä olevaa terää.

    Jätkä

    Terää ostellessa kannattaisi minusta kiinnittää huomiota lapun paksuuteen. Ero vahvuudessa ei ole kovin suuri, mutta 2-3 kymmenesosa-milliä painaa tuntuvasti enemmän, eli kiihdytysvaiheessa sen huomaa ja sen verran leveämmälti se joutuu purua ottamaan, minkä verran se on paksumpi, jos haritus on samaa luokkaa.

    Jos on vinguttanut tylsällä terällä lähes viikon, on siitä harituskin painunut lyttyyn. Kun sitten Metsäopettajan taidoilla se teroitetaan ja haritetaan, niin tuo sama sahailija kokee tunteen, että terä nappaa videolla olleita lehtipuun taimia jo viiden sentin päästä, eli ei tarvitse edes koskea ouuhun, kun se jo katkeaa. Taikka tulee mieleen epäilys, että tylsällä terällä sahatessa puut väistelivät terää!

    Metsänmies

    Tarvitaanko tuohon teroitukseen Metsäopettajan taidot? Eikö 40 vuoden kokemus ammattimaisista raivaussahatöistä ajane saman asian.

    Jätkä

    Näyttäisi, että itseoppineet eivät ole viidessäkymmenessä vuodessa oppineet teroituksen ja harituksen saloja. Metsäoppilaitoksessa tietoa siirretään niin tehokkaasti, että yli 90 prosenttia ne taidot oppii.

    Myöskään kaasuliipaisinta eivät löydä, ellei opettaja ole selän takana neuvomassa.

    Metsänmies

    Nyt karkasi taas mopo Jätkän käsistä. Olen itse käynyt aikoinaan metsurikoulun ja sen päälle vielä herrakoulun ja kaikki mahdolliset työnopastuskurssit. Aika vähäistä niissä kussakin oli tuota raivaussahan teroitusoppia. Moottorisahoihin niissä enemmän keskityttiin. Minun aikaani tuo opetuksen painotus oli tietenkin oikein, tehtiinhän vielä siihen aikaan suurin osa hakkuista manu-menetelmällä. Muutama vuosi sitten valmistuneet työkaverit kertovat, että sama moottorisahapainotteinen opetus jatkuu edelleen, vaikka tärkeämpää olisi oppia käyttämään raivaussahaa kunnolla. Neljässä- viidessäkymmenessä vuodessa oppii kyllä laittamaan teränsä kuntoon, sekä raivurista, että moottorisahasta. Homma menee oikein vaikka silmät ummessa ja selän takaa viilaten.

    Visakallo Visakallo

    Olipa mukava vielä vanhoilla päivillään päästä aamulla vetäisemään ihan ehtaa… raivaussahaa käyntiin! Huskussa pysyin, kun sitä tosiaan myydään nyt hinnalla. Valjaat tuntuu kyllä oikein hyviltä.

    Jätkä

    Metsänmies, sinun on helppo sanoa ja kehuskella, mutta oletkin saanut perusteet myös R-sahan huoltoon ja käyttöön. Meillä aloitettiin syksyllä RS- hommat ja sitä M-kurssi teki monta viikkoa. Jokaisella tauolla valvottiin jokaisen teränviilausta ja haritusta. Jokaisen sahausta tarkkailtiin niin, että tylsällä ei kukaan pitkään sahannut.

    Me pidettiin myös kymmeniä taimikohhoitokursseja aikuisille metsänomistajille. Siellä oli lukemattomia ”vanhoja tekijöitä”, jotka olivat RS- hommia tehneet jopa muutaman sahan loppuun sahaten. Eivät he osanneet juuri mitään. Kaikkein vähiten terähuoltoa. Olivat kuin arto ja jeessi – Eli ”viilataan kerran viikossa, mutta ei teroiteta koskaan”.

    Jopa MTI- koulutuksessa kesti taimikonhoitovaihe kolmisen viikkoa. Heistäkin suurin osa lähti harjoittelussa kelin salliessa RS- hommiin, jota harjoittelun valvoja/ ohjaaja kiersi katsomassa.  MTI-porukasta häviävän pieni osa teki harjoittelussa hakkuuta.

    Periaatteessa kaikilla metsäoppilaitoksilla pitäisi olla sama opetusohjelma, mutta tiedän, että ei käytännössä ole, vaan mennään pitkälti omilla sävelillä.

    Teillä ei varmaan ollut esim tukkien apteerausta niin, että jokainen sahasi omat tukkinsa, joita oli useampi runko, ihan loppuun asti. Siis pystystä apteeraten ja mitaten joka pölkyn ja sitten sahalle ja onat pölkyt laudoiksi ja katsottiin, mitä niistä tuli. Kyllä C-laadun tukit meni miinukselle, vaikka sahauskuluja ei laskettu mukaan.

    M-kurssilaisille sahausta, samoin MTI-kurssilaisille!

    Metsänmies

    Minkä husqvarnan Visakallo valitsi?

    Visakallo Visakallo

    Ihan tavis 545 kylmillä kahvoilla. Menee täydestä eläkeukon kesäsahana. On muuten meikäläisen kymmenes raivaussaha.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)